Siirry pääsisältöön

Markkinointi on tarpeiden ohjaamista haluttuun suuntaan

  



Markkinointi on tarpeiden ohjaamista haluttuun suuntaan

 

Markkinoiden tarkoitus on synnyttää tarvetta ostaa tuotteita.  Markkinoinnissa ajatuksena on se, että ihmisten tarvetta ohjataan siihen suuntaan, että se palvelee markkinointimateriaalin tilaajaa. Kuten kaikki tietävät, niin kaupan markkinoinnin ideana on se, että se tuo asiakkaita tuohon kauppaan. Kauppa puolestaan on liikeyritys, jonka tehtävä on tuoda mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen, eli kun kauppa myy tuotetta, niin sen intressinä on maksimoida oma voittonsa. Ja onko tuo myös asiakkaan etu? Sitä voidaan kysyä.

Markkinoinnissa käytetään niin sanottuja “pehmeitä metodeja”. Eli tuolloin kohdehenkilön aivot ikään kuin hakkeroidaan ottamaan vastaan tietoa, mitä markkinoija hänelle tarjoaa. Tuo tieto tietenkin on oikeaa, mutta se on valjastettu palvelemaan markkinoijan omia tarpeita. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että markkinoijan tavoite on saada mahdollisimman paljon positiivisia ostotapahtumia omille tuotteilleen. Poliittisen markkinoinnin kohdalla positiivinen tapahtuma on äänestyslippu, mihin on kirjoitettu tietyn poliitikon, eli sen joka mainoksen on maksanut numero. 

Ja markkinoinnin onnistuessa ihminen ajattelee niin, että markkinoiden luoma ostotarve on ikään kuin hänen omien aivojensa tuote. Markkinoinnin perustana on Maslow’n tarvehierarkia, missä perustarpeiden tullessa tyydytetyksi ne korvautuvat uusilla tarpeilla, ja sen takia markkinat ovat hiukan vaarallisia. Nimittäin samalla tavalla kuin muissakin markkinoinnin muodoissa myös propagandassa eli poliittisessa markkinoinnissa hyödynnetään samoja tekniikoita. 

Nimittäin markkinoinnin tarkoitus on ohjata noita perustarpeiden päälle tulevia tarpeita niin, että ne hyödyttävät niitä, joiden rahoilla markkinoita tehdään. Mutta myös perustarpeiden tyydyttämistä eli esimerkiksi ravinnon tarvetta pyritään ohjaamaan siten, että ihminen valitsee sen tietyn hampurilaisravintolan sekä sieltä kalleimman tuotteen, mikä maksaa markkinoinnista.

Poliittinen markkinointi on aatteen tai asian myymistä ihmisille, jotka valitsevat itselleen edustajia parlamenttiin sekä muihin valtion  päätöksentekoelimiin, ja tuolloin poliitikko lupaa jotain mikä ratkaisee ihmisten ongelmia. Tuolloin populistit pärjäävät erittäin hyvin, koska he lupaavat yksinkertaisia sekä konkreettisia ratkaisuja ihmisten ongelmiin. Rumasti sanottuna poliittinen mainonta on propagandan synonyymi.  

Kuten kaikki tietävät niin samoilla menetelmillä, millä myydään pyykinpesuainetta myydään poliittista aatetta. Se mikä tehostaa markkinoinnin tehoa on että ihmiset eivät tunnusta sitä, että markkinoinnissa käytettävät menetelmät tehoavat meistä jokaiseen. Markkinointi perustuu nimittäin tieteeseen. Neurotieteitä hyödyntämällä markkinoijat voivat olla varmoja siitä, että markkinointi myös tavoittaa halutun kohderyhmän. 

Markkinoinnissa käytetään hyväksi uusimpia neurotieteen antamia mahdollisuuksia, ja esimerkiksi koehenkilöiden kiinnostusta sekä mielialoja seurataan EEG- sekä MRI-skannereilla, jotta saadaan tietää miellyttääkö markkinointimateriaali jotain ihmistä. Myös ihmisten silmän kohdentamista seurataan. Tavoite on että ihmiset katsoisivat mahdollisimman paljon tuotetta, mitä markkinoidaan.  Mikäli mainoskatko on vaikkapa jääkaapilla tai vessassa käyntiä varten, niin silloin markkinoijan tuohon mainokseen sijoittama raha menee hänen kannaltaan katsottuna hukkaan. 

Samalla kyseisistä koehenkilöistä luodaan psykologinen profiili, jolla sitten markkinointi kohdennetaan tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmä voidaan valita esimerkiksi musiikkimaun tai muun harrastuksen perusteella. Tai henkilöiden ammatit voivat olla se minkä pohjalta muodostetaan kohderyhmät tietyille mainoksille. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara