Markkinavoimien draivia
Ajan henkeä voisi kuvata kappale, joka soi tämän tekstin päällä, eli kyseessä on Eppu Normaalin legendaarinen "Hipit Rautaa". Kaikista asioista kannattaa aina keskustella lasten kanssa. Ja yksi asia mistä kannattaa keskustella on sosiaalisessa mediassa esitetty markkinointimateriaali, joka on tehty kaupallisessa yhteistyössä jonkun mainostoimiston kanssa, mutta joka esitetään ehkä jonkun ihmisen yksityiseksi merkityllä kanavalla. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi on asia, mikä perustuu siihen, että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan. Eli vaikka ne henkilöt, jotka eivät itse noissa filmeillä esiinny eivät tuota materiaalia jakele, niin kuitenkin joku aina jakaa linkkejä noihin filmeihin, ja sitä kautta tuotteet saavat julkisuutta.
Ja julkisuus on sitä, mistä markkinoija elää. Markkinoinnissa eli mainoksissa käytetään sellaisia menetelmiä, millä ihminen ikään kuin hakkeroidaan. Hymy sekä eräällä tavalla niin sanottu “pehmeä asenne” saavat mainoksen läpäisemään aivojen suojakerroksen. Aina välillä on keskusteltu siitä, mitä nuo ihmiset sitten saavat tuosta työstään, ja tuolloin markkinamiehet vastaavat siihen, että “sehän on aivan sama, miten ihminen rahansa saa”. Markkinoinnissa käytetään hyväksi esimerkiksi neurotieteitä, ja vaikka me kovasti haluamme sitä, että markkinoinnissa käytettävät menetelmät eivät meihin tehoaisi, niin silloin me unohdamme että kaikesta upeasta kuorrutuksesta huolimatta olemme vain ihmisiä.
Eli meihin kaikkiin tehoaa samanlainen eleisiin sekä ilmeisiin perustuva kieli. Markkinoinnissa pyritään siihen, että henkilön sosiaaliset defenssimekanismit ohitetaan, ja siksi ihmisten on vaikea lähteä vastustamaan markkinointia. Oikeassa markkinoinnissa ihmisille luodaan tarve ostaa tuote hakkeroimalla heidän hermostoaan sekä luulemaan että markkinoijan luoma tarve on heidän oma halunsa. Jos markkinoija käyttäytyy kuin joku armeijan kouluttaja, niin silloin hän nostaisi ihmisen puolustusmekanismit ikään kuin kattoon, ja sitä kautta markkinoinnissa olisi epäonnistuttu. Eli pakottaminen ei ole missään nimessä se tapa, millä luodaan ajatus siitä, että joku tuote saattaisi olla “mun juttu”.
Sosiaalinen media on loistava kanava, jos ihmisille halutaan markkinoida tuotteita, koska siellä eivät minuutit maksa mitään, ja siksi markkinointimateriaaliin voidaan tehdä pitkiä dialogeja. Se mikä sitten tietenkin tulee eteen on se, että nuo henkilöt, jotka esittelevät vaatekaappejaan sekä pitävät päällään niitä vaatteita tai käyttävät muita tuotteita joita he mainostavat varmasti on markkinoijien mielestä erittäin hyvä asia. Se että näihin mainoksiin liittyy esimerkiksi pitkiä dialogeja johtuu siitä, että niiden avulla saadaan aikaan kiinnostavuutta. Mainosmiesten ongelma kautta aikojen on ollut se, että miten saadaan ihmiset katsomaan mainoksia? Jos esimerkiksi mainoskatkot ovat joidenkin mielestä sitä varten, että silloin käydään tankkaamassa jääkaapilla sekä vessassa, niin silloin tuon henkilön kohdalla markkinointi menee niin sanokaamme harakoille.
Se mitä noissa markkinointiin tarkoitetuissa videoissa näkyy on yleensä aivan tavallinen mies tai nainen, joka kertoo siitä, miten joku asia tehdään tai miltä joku vaate näyttää. Tuolloin luodaan tahallisesti kuva “tavallisesta kaverista”, joka sitten vain esittelee joitakin tuotteita. Muuten tuolloin kannattaa muistaa se, että nuo dialogit saattavat olla myös näytettyjä. Se mikä sitten merkitsee näissä markkinointi videoissa paljon on se, että sosiaalisessa mediassa myös “juttu kulkee ja kasku kiertää”, ja lopulta aina joku sitten tietää kuka tuo henkilö sitten oikeasti on. Joten noita mainoksia tehdessä kannattaa miettiä sitä, että onko itsellä joitakin asioita, joita ei muille halua kertoa. Tuolloin tietenkin pitää muistaa että myös ne asiat mitä ei muille halua kertoa tulevat ihmisten tietoon melko nopeasti, kun joku kirjoittaa jostakin “kotibileistä”, joissa on vähän niin sanotusti tehty asioita, joita ei pitäisi ehkä tehdä, ja se sitten pitäisi aina ottaa myös keskustelun aiheeksi.
Kommentit
Lähetä kommentti