Siirry pääsisältöön

Markkinavoimien draivia



Markkinavoimien draivia


Ajan henkeä voisi kuvata kappale, joka soi tämän tekstin päällä, eli kyseessä on Eppu Normaalin legendaarinen "Hipit Rautaa". Kaikista asioista kannattaa aina keskustella lasten kanssa.  Ja yksi asia mistä kannattaa keskustella on sosiaalisessa mediassa esitetty markkinointimateriaali, joka on tehty kaupallisessa yhteistyössä jonkun mainostoimiston kanssa, mutta joka esitetään ehkä jonkun ihmisen yksityiseksi merkityllä kanavalla. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi on asia, mikä perustuu siihen, että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan. Eli vaikka ne henkilöt, jotka eivät itse noissa filmeillä esiinny eivät tuota materiaalia jakele, niin kuitenkin joku aina jakaa linkkejä noihin filmeihin, ja sitä kautta tuotteet saavat julkisuutta. 

Ja julkisuus on sitä, mistä markkinoija elää. Markkinoinnissa eli mainoksissa käytetään sellaisia menetelmiä, millä ihminen ikään kuin hakkeroidaan. Hymy sekä eräällä tavalla niin sanottu “pehmeä asenne” saavat mainoksen läpäisemään aivojen suojakerroksen. Aina välillä on keskusteltu siitä, mitä nuo ihmiset sitten saavat tuosta työstään, ja tuolloin markkinamiehet vastaavat siihen, että “sehän on aivan sama, miten ihminen rahansa saa”. Markkinoinnissa käytetään hyväksi esimerkiksi neurotieteitä, ja vaikka me kovasti haluamme sitä, että markkinoinnissa käytettävät menetelmät eivät meihin tehoaisi, niin silloin me unohdamme että kaikesta upeasta kuorrutuksesta huolimatta olemme vain ihmisiä. 

Eli meihin kaikkiin tehoaa samanlainen eleisiin sekä ilmeisiin perustuva kieli. Markkinoinnissa pyritään siihen, että henkilön sosiaaliset defenssimekanismit ohitetaan, ja siksi ihmisten on vaikea lähteä vastustamaan markkinointia. Oikeassa markkinoinnissa ihmisille luodaan tarve ostaa tuote hakkeroimalla heidän hermostoaan sekä luulemaan että markkinoijan luoma tarve on heidän oma halunsa. Jos markkinoija käyttäytyy kuin joku armeijan kouluttaja, niin silloin hän nostaisi ihmisen puolustusmekanismit ikään kuin kattoon, ja sitä kautta markkinoinnissa olisi epäonnistuttu. Eli pakottaminen ei ole missään nimessä se tapa, millä luodaan ajatus siitä, että joku tuote saattaisi olla “mun juttu”. 

Sosiaalinen media on loistava kanava, jos ihmisille halutaan markkinoida tuotteita, koska siellä eivät minuutit maksa mitään, ja siksi markkinointimateriaaliin voidaan tehdä pitkiä dialogeja. Se mikä sitten tietenkin tulee eteen on se, että nuo henkilöt, jotka esittelevät vaatekaappejaan sekä pitävät päällään niitä vaatteita tai käyttävät muita tuotteita joita he mainostavat varmasti on markkinoijien mielestä erittäin hyvä asia. Se että näihin mainoksiin liittyy esimerkiksi pitkiä dialogeja johtuu siitä, että niiden avulla saadaan aikaan kiinnostavuutta. Mainosmiesten ongelma kautta aikojen on ollut se, että miten saadaan ihmiset katsomaan mainoksia? Jos esimerkiksi mainoskatkot ovat joidenkin mielestä sitä varten, että silloin käydään tankkaamassa jääkaapilla sekä vessassa, niin silloin tuon henkilön kohdalla markkinointi menee niin sanokaamme harakoille. 

Se mitä noissa markkinointiin tarkoitetuissa videoissa näkyy on yleensä aivan tavallinen mies tai nainen, joka kertoo siitä, miten joku asia tehdään tai miltä joku vaate näyttää. Tuolloin luodaan tahallisesti kuva “tavallisesta kaverista”, joka sitten vain esittelee joitakin tuotteita. Muuten tuolloin kannattaa muistaa se, että nuo dialogit saattavat olla myös näytettyjä. Se mikä sitten merkitsee näissä markkinointi videoissa paljon on se, että sosiaalisessa mediassa myös “juttu kulkee ja kasku kiertää”, ja lopulta aina joku sitten tietää kuka tuo henkilö sitten oikeasti on. Joten noita mainoksia tehdessä kannattaa miettiä sitä, että onko itsellä joitakin asioita, joita ei muille halua kertoa. Tuolloin tietenkin pitää muistaa että myös ne asiat mitä ei muille halua kertoa tulevat ihmisten tietoon melko nopeasti, kun joku kirjoittaa jostakin “kotibileistä”, joissa on vähän niin sanotusti tehty asioita, joita ei pitäisi ehkä tehdä, ja se sitten pitäisi aina ottaa myös keskustelun aiheeksi. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara