Siirry pääsisältöön

Algoritmit sekä muuttuva maailma

 


Algoritmit sekä muuttuva maailma

Algoritmit muokkaavat maailmaa, ehkä enemmän kuin me edes voimme arvata. Ja me kaikki vihaamme sekä rakastamme algoritmeja, jotka osaavat korjata inhimillisen virheen, mutta samalla ne vievät ehkä työpaikan miljoonilta ihmisiltä. Syy miksi tekoälyä kehitetään on se, että sen avulla voidaan paikata inhimillisiä erehdyksiä eli tekoäly ei tunteile eikä sitä voi ärsyttää. Eli tekoälyä käyttävä robotti joka suorittaa leikkauksia jossain leikkaussalissa ei välitä siitä, että onko se joutunut tappeluun edessään makaavan henkilön kanssa, ja juuri tällaiset tilanteet missä henkilö joutuu itsensä vihamieheksi hankkimansa lääkärin eteen esimerkiksi onnettomuuden jälkeen on monen rikos- sekä kauhuelokuvan aihe. 

Robotin kannalta tätä ongelmaa eli vihaa loukkaantunutta kohtaan ei ole, mutta sama asia mikä tekee robotista loistavan kirurgin tekee siitä myös äärimmäisen vaarallisen aseen, eli täydellisen sotilaan, joka tekee aina mitä esimies käskee ilman kysymyksiä tai omantunnon vaivoja. Robotin kohdalla ongelma on siinä, että ohjelmointivirhe, mikä voi olla tahallinen tai tahaton voi paljastua vasta kun robotti tarvitsee jotain taitoa, ja silloin saattaa tilanne muuttua katastrofiksi. 

Algoritmi ei anna kuitenkaan ihmiselle tunteita tai ole mitenkään muutenkaan inhimillinen. Eli inhimillisyys kyky tuntea esimerkiksi iloa, vihaa tai myötätuntoa ovat asioita jotka tekevät meistä ihmisiä. Se on ihmisen suurin vahvuus mutta samalla myös heikkous, jos ajatellaan tilannetta, missä esimerkiksi potilaan selviäminen riippuu siitä, että haluaako lääkäri, joka häntä leikkaa tehdä työnsä nopeasti ja hyvin. Jos ihminen joutuu vihamiehensä lääkärin eteen suuronnettomuustilanteessa, niin silloin lääkäri voi tahallaan jättää jonkun tärkeän vaiheen suorittamatta ja vedota sitten väsymykseen. 

Kuitenkin tekoäly on asia mikä voisi tulevaisuudessa ohjata nimenomaan kirurgina työskentelevää robottia. Leikkaussaleissa kirurgin ei tarvitse olla mitenkään erityisen sosiaalinen tai osata kommunikoida potilaan kanssa. 

Taito= tieto+siihen liitetty liikesarja

Jos ajatellaan että tekoäly on asia mikä tekee monista asioista helpon, niin se tekee myös laaja-alaisesta vahingonteosta helpon. Robotteja ohjaavan koodin valmistaa ihminen, ja jos koodissa on inhimillinen erehdys tai sitten ohjelmoija on tieten tahtoen halunnut vahingoittaa jotain henkilöä tai laitetta, niin hän voi sitten sujauttaa tuollaisen koodinpätkän tuohon koneeseen, joka tekee myös silloin mitä käsketään. Tai oikeastaan robotin toiminnan määrää se, mitä sen ohjelmakoodiin on kirjoitettu. Ja jos ajatellaan sotilas robotteja, niin ne eivät ehkä edes välitä auttaa siviilejä, jos niiden ohjelmistosta on unohdettu moduuli, mikä ottaa huomioon mahdollisuuden kohdata siviilejä taistelualueella. 

Miksi algoritmi voittaa ihmisen helposti tietokilpailussa?

Algoritmi voittaa ihmisen helposti tietokilpailussa. Se kykenee hakemaan tietoa yli Internetin tehokkaasti, ja tekoäly on vahvoilla silloin kun se voi käsitellä etukäteen prosessoitua tietoa, mikä on valmiiksi muunnettu ASCII-muotoon. Tuolloin algoritmi etsii tarkasti ja nopeasti tietoa netissä olevilta kotisivuista, ja se voi käydä tuhansia tai jopa miljoonia kotisivuja läpi siinä ajassa, kun ihminen naputtelee hakusanaa selaimen hakukenttään tai kaivelee omaa muistiaan. Mutta kuitenkin siitä että algoritmi etsii tietoa netistä on vielä pitkä matka siihen, että kyseinen algoritmi tekee leikkauksia on asia, mihin haluamme uskoa. 

Kuten tiedämme niin tekoäly sekä koneoppiminen eli algoritmin kyky tallentaa asioita tietovarastoon tekee mahdolliseksi sen, että ehkä hyvinkin pian ensimmäinen itseoppinut kirurgi-tekoäly väittelee tohtoriksi. Eli kun tekoäly oppii asioita, niin silloin sen osaamisen skaala kasvaa. Kuin tekoäly hakee asioita internetistä, niin se voi luoda näistä asioista tietokantoja, joita se linkittää toisiinsa miten haluaa. Ja periaatteessa jokainen taito mikä oliolla on oikeastaan tieto ja siihen liitetty toiminta eli liikesarja. Joten myös leikkaus on oikeastaan vain joukko liikkeitä, mitä kirurgi joka voi olla ihminen tai robotti tekevät. Joten ehkä hyvinkin pian näemme robottien työskentelevän ainakin leikkaussaleissa, joissa kanssakäynti potilaan sekä lääkärin välillä ei ole kovin vilkasta. 

Lisää aiheesta:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara