Työskenteletkö jatkossa etänä, työpaikalla tai hybridi mallissa?

Työskenteletkö jatkossa etänä, työpaikalla tai hybridi mallissa?

Etätyö on tuonut ihmisten eteen sen, että me näemme kaiken mustavalkoisena. Eli joko teemme etätyötä tai sitten työskentelemme toimistoissa paikan päällä. Se että meillä olisi joku kolmas malli, missä henkilö voisi tehdä työtä sekä toimistossa sekä kotoa tarpeen mukaan on unohdettu täysin.

Kun keskustellaan etätyöstä, niin siitä on annettu sellainen kuva, että ihmiset jätetään yksin kotiin tekemään jotain toimistotyötä, ja jos eivät työt satu sujumaan, niin tulee itku. No monissa yhtiöissä esimerkiksi tietokoneiden lähituki tilataan niin sanotun tiketin kautta, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijöistä jotka tarvitsevat tukea ATK-laitteisiin pidetään kirjaa, ja sen takia esimerkiksi juuri etätyö nähdään jonkinlaisena peikkona. 

Virtuaalisten työtilojen käyttö merkitsee sitä, että myös sitä miten esimerkiksi työaikaa oikeasti käytetään voidaan seurata. Eli kun raportti palautetaan virtuaaliseen työtilaan, niin siitä näkyy se, kuka sen on oikeasti työstänyt sekä palautusaika. Samoin järjestelmä seuraa sitä että liikkuuko samansisältöisiä raportteja jossain sähköpostissa. 

Sekä sekin näkyy, jos henkilö ei edes ole avannut kalenteriaan sekä on ollut kirjautumatta omaan työtilaan missä pääsee tekemään raportteja  koko päivänä, joten tuolloin voidaan kyllä aiheesta kysyä, että missä tai miten henkilö, joka on toimistossa tekee oikeasti työtään? Samoin myös se, että onko salasanoja lähetetty sijaisen sähköpostiin vai ei näkyy myös koneiden lokeista. 

Eli näistä asioista pitäisi työhönoton yhteydessä mainita, niin silloin saattaisi myös sellaiset kokeilut, missä Kauppalehteä luetaan verkossa koko päivän jäädä tekemättä, eikä pomon tarvitse tuolloin tällaiseen ajanviettoon puuttua. Eli pääasiassa työpäivä on tarkoitettu työntekoon, mikä tarkoittaa että omia tehtäviä pitäisi jossain vaiheessa ryhtyä tekemään, koska se on asia mistä työnantaja maksaa palkan. 

Miksi kaikkien asioiden pitää aina olla joko tai? Miksi koskaan ei löydy keskitietä?

Kun keskustellaan siitä, mitä työnteko oikeastaan on, niin silloin tietenkin kohtaamme sen, että työelämä on muutoksen kourissa. Aina kun uutta tulee eteen, niin silloin reformia vastustetaan viimeiseen asti, koska aina ennen on asiat tehty jollain tietyllä tavalla, ja tuo joku tietty tapa sitten saa aikaan sen, että mitään uutta ei ole edes yritetty lähteä kokeilemaan. 

Ja sitten taas palataan päivän polttavaan aiheeseen eli etätyöhön. Työtä voi tehdä siis joko työpaikalla, kotoa sekä ensimmäistä kertaa myös mainitaan, että sitä voidaan tehdä myös sekä työpaikalla että kotoa, ja joissakin työpaikoissa on aina ollut etätyön mahdollisuus, eli riittää että työntekijä jolla on tämä oikeus ilmoittaa aamulla työpaikalle, että tänään hän aikoo tehdä etätyöpäivän, ja jos ei almanakassa ole kokouksia, niin silloin hän saa noin tehdä. 

Toki myös kokoukset voidaan pitää videoneuvottelun muodossa. Tietenkin on paljon ihmisiä, jotka eivät etätyötä voi tehdä, koska heidän työnsä vaatii fyysistä paikallaoloa. Mutta jos sitten lähdetään keskustelemaan etätyöstä, niin jostain syystä sitä vain on vastustettu kovin paljon, vaikka siis monissa yrityksissä pomoilla on tämä oikeus, joten itse mietin sitä että onko etätyöstä puhuminen siksi vaikeaa, että se on ollut johtajien yksinoikeus. Etätyö on asia mikä on aina liitetty johtamiseen sekä läppäriin, jotka ovat ainakin jossain piireissä olleet statuksia, ikään kuin aseman tunnusmerkkejä. Ja sitten tietenkin tämän oikeuden laajentaminen muihin työntekijöihin on saanut tietyt henkilöt takajaloilleen. 

Kun tässä keväällä vilkaisin lehdistä sitä, että kuinka ihmiset ovat suhtautuneet etätyöhön tai miten he siihen ovat siirtyneet, niin mieleen tulee se, että onkohan tuossa mallissa missä esimerkiksi läppärin näytön alle on koottu kasa kirjoja, oikeastaan vähän teennäistä? Tuolloin etätyöstä löytyi niin paljon negatiivisia puolia, että itse ainakin mietin. että miksi tuota mallia on oikeastaan edes lähdetty kokeilemaan, ja tässä itse sanon että tätä kirjoitusta teen esimerkiksi keittiön pöydä ääressä läppärillä, eikä minulla ole mitenkään tarvetta lähteä rakentelemaan mitään suuria patsaita koneen alle. 

Se että joku iankaikkinen suuryritys, joka on perustettu ennen sotia pitää kiinni siitä perinteestä, missä yhtiön työntekijä saapuu työhön kello seitsemäksi, ja sitten istuu kiltisti toimistossaan koko päivän ei välttämättä ole kaikkien yhtiöiden valitsema malli. Siis vaikka yrityksen johto saattaisi tällaista mallia haluta, niin silloinkin he joutuvat siihen tilanteeseen, että esimerkiksi toimitilojen vuokrat ovat melko korkeita, joten silloin yhtiön omistajat saattavat pyrkiä siihen, että yrityksen pitää vähentää tuosta asiasta.