tiistai 4. elokuuta 2020

Miksi outo numero aiheuttaa ajatuksen siitä, että jotain kamalaa on tapahtunut?

 

Miksi outo numero aiheuttaa ajatuksen siitä, että jotain kamalaa on tapahtunut?

Monet meistä reagoivat kännykän soimiseen sekä outoon numeroon siten, että odotamme vain pahinta. Eli ajatukset ovat siinä, että onko jotain pahaa tapahtunut, jos soitto tulee jostain tuntemattomasta numerosta tai tuttavalta, joka ei ole pitkään aikaan soittanut. Se miksi me ajattelemme siten on ilmeisesti jollain tavoin evoluution kautta rakentunut meidän aivoihimme siten, että jos tuntematon tai meistä enemmän etäällä oleva henkilö puhuu, niin me jotenkin yhdistämme tämän asian johonkin negatiiviseen tapahtumaan.

 Ehkä tuo on peräisin joltain luolamiesten ajalta, jolloin kilpailevat heimot vaelsivat jäisillä lakeuksilla, ja jos sitten toinen heimo ei saanut ruokaa, niin se saattoi yrittää ryöstää toisen heimon saaliita väkivalloin. Ja jos sitten joku tuntematon henkilö puhui, niin se saattoi merkitä sitä, että heimo oli joutumassa väijytykseen. Saattaa olla niin, että tuolloin kauan sitten syntynyt ajatusmalli on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin. Kun myöhemmin eurooppalaiset alkoivat muuttaa Amerikkaan, niin kun lapset menivät naimisiin, he saattoivat lähteä lopullisesti kotoa, eivätkä koskaan edes enää nähneet vanhempiaan sekä sisaruksiaan. 

Jos nuoret päättivät lähteä preerialle etsimään onneaan esimerkiksi Englannista, niin heidän vanhempansa ja sisaruksensa eivät noita ihmisiä enää nähneet. Ja sitten joskus pitkän ajan päästä postilaatikkoon pudonnut kirje merkitsi sitä, että joku perheenjäsen on kuollut, koska varsinkin kaukaa Amerikasta ei paljon yhteyttä pidetty, eikä kirjeiden saapuminen niille tarkoitettuihin osoitteisiin ollut aivan niin itsestään selvä asia kuin nykyisin. Purjelaivojen aikaan saattoi laiva upota, eikä sitä ehkä edes osattu etsiä ehkä kuukausiin. Tai postisäkki saattoi muuten vain pudota mereen tai tuhoutua. 

Samoin huonot välit perheeseen saattoi rajoittaa yhteydenpitoa, ja mikäpä muu oli syy lähteä valtameren tuolle puolen etsimään uutta elämää kuin perheen sisäinen hajoaminen? Joten ehkä se viimeinen kirje Englannista oli se, että joku kysyi mitä perinnön kanssa tehdään? Eli hylkäävätkö nuo ihmiset sen, mitä he ovat “rapakon takana” tehneet siksi, että se voivat palata Englantiin? Mutta ehkä se miksi tuntematon tai vähän käytetty numero aiheuttaa meille ajatuksia negatiivisesta tapahtumasta on perua tällaisilta ajoilta. Ja tietenkin esimerkiksi amerikkalaisten poliisisarjojen maailma vaikuttaa ajatteluun sekä alitajuntaan. 

Jos ihminen katsoo paljon tuollaisia sarjoja, niin hän alkaa alitajuisesti ajatella, että tuntematon numero tarkoittaa rikospoliisia, joka kertoo että jotain kamalaa on tapahtunut. Samoin ennen oli tapana sanoa, että jos puhelu tuli outoon aikaan, että “kukahan siellä on”, tai “mitä varten “Osku” soittaa”?”Onko jotain tapahtunut”, ja tuo malli on sitten luonut meille sellaisen ajatusmallin, että jos outo numero soittaa, niin silloin soittajalla saattaa olla jotain kamalaa asiaa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Pitäisikö maassamme myös huippulahjakkaita ryhtyä huomioimaan?

  Meillä Suomessa peruskouluissa huomioidaan aina kaikkein huonoimpia oppilaita. He tekevät tehtäviä ehkä hiukan hitaammin kuin keskiverto-o...