Siirry pääsisältöön

Geenimanipuloitujen hyttysten käyttö toisten hyttysten torjuntaan on mielenkiintoinen mutta samalla myös pelottava sekä uraa-uurtava vaihtoehto myrkyille




Geenimanipuloitujen hyttysten käyttö toisten hyttysten torjuntaan on mielenkiintoinen mutta samalla myös pelottava sekä uraa-uurtava vaihtoehto myrkyille

Muutosta ja kaikkea uutta vastustetaan järjestelmällisesti, vaikka geenimanipuloitujen eliöiden käyttö tuholaisten torjunnassa olisi monista vaihtoehdoista se turvallisin, jos vaihtoehtona olisi myrkyllisten kemikaalien käyttö. Floridassa aiotaan päästää miljoona geenimanipuloitua hyttystä ilmaan, jotta ne tuhoavat luonnollista hyttys populaatiota, joka levittää vaarallisia tauteja ihmisten keskuuteen. Noiden geneettisesti manipuloitujen hyttysten tarkoitus olisi paritella luonnossa elävien hyttysten kanssa, ja siirtää niiden jälkeläisiin proteiinia, joka tuhoaa toukat. 

Malarian torjunnassa on käytetty myös geenimanipuloitua sientä, joka on tappanut 99% hyttysistä, mutta ongelma on siinä että hyttyset ovat monen muun eliön tärkeä ravinnonlähde, joten sen takia joku hieman “säyseämpi” metodi olisi hyvä löytää. Torjunta-aineiden ongelma on siinä että ne tappavat myös pölyttäjähyönteiset, joten sen takia olisi hyvä löytää myös täsmällisesti vaikuttava metodi. Ja sen takia on päädytty siihen että hyönteisiä voidaan tuhota esimerkiksi manipuloiduilla partnereilla, jotka siirtävät niiden jälkeläisiin esimerkiksi jonkin proteiinin tai loisen, joka tuhoaa ne saman tien. 

Tällöin käytetään hyväksi sitä, että joku hyönteinen parittelee sekä munii vain kerran elämässään, ja jos nuo munat ovat steriilejä niin silloin ei uusia yksilöitä enää synny. Joskus on kokeiltu UV-valoa siihen että esimerkiksi hyttys koirailta on tuhottu niiden sukusolut, mutta ongelma on siinä, että jos munat eivät hedelmöity niin silloin naaras parittelee uuden koiraan kanssa. 

Vaihtoehto olisi massiivinen torjunta-aineiden käyttö mikä ei sitten olisi ainakaan yhtään pienempi paha, ja sen takia näiden hyttysten käyttö aiotaan sallia. Mutta kuten tiedämme niin geenimuuntelussa on rajana vain mielikuvitus, joten voidaan ajatella että ehkä joskus tulevaisuudessa esimerkiksi geenimanipuloidut hyttyset voisivat rokottaa ihmisiä joitakin tauteja vastaan. 

Tulevaisuudessa saattaa olla niin että hyttyset antavat esimerkiksi geeniterapiaa tai hoitavat luonnonvaraisten eläinten syöpiä keinotekoisten virusten avulla. 

Eli kyseessä olisi hyttynen, jonka sylkirauhasen solut tuottavat jonkin viruksen pintakerroksen proteiinia joka sitten vereen siirtyessään aktivoi immuunipuolustuksen. Se että voidaanko tällaista tekniikkaa käyttää oikeasti on tietenkin siitä kiinni, kuinka paljon tuota välinettä kehitetään. Tuolloin kyseessä olisi siis tekniikka mikä perustuu samaan asiaan, kuin malarialoisen leviäminen, eli geenimanipuloidut solut tuottavat tuolloin virus proteiinia ja se siirtyy ihmisen verenkiertoon. 

Mutta kuten tiedämme niin tällainen teknologia voi olla tuhoisaa, jos sitä käytetään väärin. Eli vaikka esimerkiksi hyttysten sylkirauhasten soluja voidaan manipuloida tuottamaan vaikka viruksia, joiden avulla voidaan antaa geeniterapiaa. Tuolloin solujen perimään lisätään geeni joka saa aikaan viruksen syntymisen. Geeni on siis oikeastaan vain DNA-pätkä, joka voidaan luoda nanotekniikan avulla, mikä tarkoittaa sitä että soluun voidaan lisätä ominaisuuksia lähes rajattomasti. 

Ja ehkä tulevaisuudessa esimerkiksi joidenkin luonnonvaraisten eläinten kasvaimia hoidetaan siirtämällä niihin keinotekoisia viruksia hyttysten avulla. Saattaa olla niin että vaikkapa Tasmanian Pussipiru voi jäädä henkiin tuollaisen tekniikan avulla. Nimittäin hyttynen voidaan manipuloida siten, että se pistää vain eläintä joka sairastaa tiettyä tautia, koska syöpä haisee erilaiselta kuin terve kudos, jolloin hyttynen löytää tuon kudoksen sekä injektoi viruksen siihen. 

Lähteet:

Miljoona geenimanipuoloitua hyttystä lasketaan irti Floridassa: https://yle.fi/uutiset/3-11505188

Geenimanipuloidusta sienestä: https://www.bbc.com/news/health-48464510

Kuva: https://www.bbc.com/news/health-48464510


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara