Olisiko Suomi voinut saada EU lta enemmän rahaa?
Suomi on siis EU n nettomaksaja, joka maksaa sinne enemmän kuin sieltä saa, joten sen takia meidän ehkä jonkun mielestä olisi pitänyt saada enemmän kuin mitä saamme EU n kehitysrahastosta. EU n vastustajien mielestä meidän pitäisi jäädyttää maksut tuohon järjestöön vähintään sille tasolle, kuin mitä sinne maksamme, eli meidän taloutemme pitäisi olla EU ta koskevassa kirjanpidossa vähintään nolla tai ehkä vähän mieluummin plussan puolella, ja tiedämme kaikki että tuo ei ole poliittisesti mahdollista.
Itse olen joskus miettinyt sitä, että miksi sitä prosenttia, mitä Suomi tuonne EU hun maksaa, ei olla koskaan ennen ilmoitettu? Eli miksi ei olla koskaan puhuttu siitä, mikä on se osa budjetista, mikä nyt menee EU n kassaan, vaan aina ollaan puhuttu vain “nettomaksajan roolista”? Liitteenä olevasta kuvasta, mikä on otettu YLE n kotisivuilta ilmenee se, että suomen lisäksi moni muukin maa maksaa EU hun enemmän kuin mitä sieltä saa. Joten tästä näemme että esimerkiksi että Ruotsi sekä Irlanti maksavat suuremman osan kansantuotteestaan EU hun kuin Suom, joka on listan pienin maksaja, jos ajatellaan sitä prosenttilukua, minkä valio maksaa BKT stään EU lle.
Siis mikä on EU n ideologia tässä rahanjaossa. Sen tarkoitus on tasoittaa rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välistä elintasokuilua. Ja rumasti sanoen, jos rahaa jaetaan toisin, niin mistä sitten köyhät etelän maat saavat tuon rahan maksettua takaisin? Tuon rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilun tasoittamisen tarkoitus on luoda poliittista vakautta, sekä samalla vähentää Euroopan sisäisiä konflikteja.
------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------
Mutta onko EU n yhteisesti ottama laina sitten askel kohti liittovaltiota?
Siis toisin sanoen EU n yhteisesti ottama laina takaa sen, että sen jäsenmaat voivat yhteisesti kantaa lainan vastuut, eli yhdessä kannettu taakka on keveämpi. Mutta sitten taas tullaan siihen tilanteeseen, että olisiko meidän pitänyt astua pois tuosta ideasta. Siinä voi jokainen miettiä mitä olisi tapahtunut, jos Suomi vaikka olisi hakenut omaa lainaa, ja astunut pois tuosta EU n ytimestä tai miksi sitä nyt sitten kutsutaan?
Olisiko se tuonut meille edullisempaa rahaa jostain muualta? Ja kun valtiollisia lainoja taataan, niin silloin takaajan pitää olla toinen valtio tai sitten joku kansainvälinen suuryritys voi tietenkin taata lainoja. Mutta tuolloin kysymys on siitä, että mitä tuollainen kansainvälinen yksityisyritys sitten vaatii vaatii siitä, että se takaa Suomen tai jonkun muun valtion lainoja? Tai olisiko tuon salaperäisen pörssiyhtiön pääomistaja Gazprom tai ehkä Huawei, jotka ovat Venäjän sekä Kiinan valtiollisia yrityksiä?
Eli olisiko helpompi sitten neuvotella lainan takaisinmaksusta Kiinan ja Venäjän kanssa? Ja miten tuollainen politiikka sitten heijastuu Suomen asemaan maailmalla? Lopuksi voin todeta sen, että jos vaikka eroaisimme EU sta, niin silloin sinne ei tarvitse mitään maksaa, mutta kuitenkin mitalin toinen puoli on siinä, että silloin emme myöskään saa EU lta mitään sen sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tukia. Eli jos haluaa saada jotain, niin silloin meidän pitää myös itse antaa tuolle toimijalle jotain.
Loppukommentti: jälkiviisaus on sitä parasta viisautta
Saiko Suomi haluamansa? Vastaus on se, että aina voi jokainen meistä muistella sitä, että rahaa ei koskaan ole tarpeeksi, eikä koskaan mikään neuvottelutulos miellytä kaikkia, joten aina löytyy sellainen mahdollisuus, että olisimme voineet saada vielä vähän lisää. Joten tässä vaiheessa vaiheessa voimme sanoa, että “jos tädillä on munat, niin se on setä”. Eli jos olisimme lyöneet nyrkkiä pöytään sekä yrittäneet vähän kovempaa, niin silloin olisimme varmasti saaneet enemmän aikaan.
Jälkiviisaasti meidän olisi pitänyt toimia aivan toisin, sekä lähettää neuvotteluihin esimerkiksi jämeriä miehiä, tai sitten meidän ei olisi koskaan pitänyt valita sitä pääministeriä mitä meillä on. Tai ehkä meidän pitäisi sitten lähteä siitä, että regoimme koronavirukseen vähän liian kovaa, ja ehkä meidän ei olisi pitänyt sittenkään sulkea koko yhteiskuntaa, kun kuolleisuus on vain vajaa kaksi prosenttia, mikä on pienempi kuin normaalissa kausi-influenssassa. Vai onko asia niin? Tässä sitten taas palataan sellaisiin asioihin, kuin esimerkiksi toisen huomioon ottaminen, mikä on aina välillä päässyt unohtumaan.
Tai ehkä meidän ei olisi pitänyt lähteä koko EU hun, niin olisimme voineet sitten hakea tätä paljon puhuttua elvytys lainaa ihan yksin, ja osoittaa tässä prosessissa sitä järkähtämättömyyttä, mitä meiltä olisi voinut ennen odottaa. Tai sitten me emme olisi saaneet lainaa, ja se raha mikä menee EU lle menisi oman rajavartioston sekä rajavalvontaa suorittavan henkilökunnan taskuun. No ehkä se sitten olisi ollut se mieluisampi vaihtoehto, kun tässä olen katsellut sitä miten näitä asioita kommentoidaan mediassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.