Mitä koronan jälkeen?

Mitä koronan jälkeen?

Se mihin koronaviruksen talousvaikutukset kohdistuvat pahimmin ovat ikävä kyllä Lapin sekä Kainuun seutu, missä on vaikeaa muuten saada töitä. Noilla alueilla suuri osa tuloista tulee turismista sekä sen kylkiäisistä eli ravintola- ja muusta bisneksestä. Valtion kannalta koronavirus on hyvin ikävä asia. Se menettää tämän viruksen takia valtavan määrän verotuloja. Ja silloin tietenkin nuo rahat pitää jostain saada. 

Valtiolla on kaksi vaihtoehtoa, eli se voi lisätä tuloveroa, tai sitten se voi lähteä verottamaan esimerkiksi polttoaineita. Mutta jos maatamme kohtaa konkurssiaalto, niin silloin seurauksena ovat tietenkin myös työttömien määrän nouseminen. Ja tietenkin myös esimerkiksi tilanne, missä kauppaketju joutuu sulkemaan toimipisteen tappiollisena, niin se saattaa aiheuttaa myös koko kylän autioitumisen. 

Eli jos ajatellaan että esimerkiksi joukko hotelleja ei kykene jatkamaan toimintaansa jossain syrjäseudulla, niin se saattaa aiheuttaa myös joukon muita konkursseja. Se että esimerkiksi kaikki yritykset mitkä menevät konkurssiin ovat suuri työllistäjiä aiheuttaa sen, että kylään tulee suuri määrä työttömiä. Ja se aiheuttaa kustannuksia alueilla, joissa on muutenkin vaikea saada työtä. Mikäli ajatellaan esimerkiksi juuri tunturihotelleja, niin niiden ympärille on muodostunut yritysklusteri, jonka elinehto nuo hotellit ovat. 

Nimittäin matkat lähimpään seuraavaan taajamaan ovat todella pitkät, jos niitä ajatellaan tavaroiden sekä erityisesti elintarvikkeiden kuljettamisen kannalta. Konkurssi kohtaa usein sellaisia yrityksiä, jotka ovat työllistäneet suuria joukkoja ihmisiä, jos tätä työllistettävien määrää verrataan alueella asuvien henkilöiden määrään. Ja jos ajatellaan haja-asutusaluetta, niin silloin turistien kautta saatava tulo on elinehto esimerkiksi ruokakaupalle, koska oma väki ei riitä liiketoiminnan pitämiseen kannattavana. Se mikä nimenomaan tässä tilanteessa on vaikeaa on se, että nuo mahdolliset konkurssit kohdistuvat alueille, missä on muutenkin negatiivinen väestönkehitys, mikä johtuu siitä että alueilta on vaikeaa saada töitä. 

Jos ajatellaan sitä, mitä ulkonaliikkumiskielto sekä esimerkiksi ravintoloiden sulkeminen aiheuttaa liike-elämälle, niin silloin tietenkin eteen tulee skenaario, missä talouselämä alkaa keskittyä yhä enemmän suurten toimijoiden käsiin. Suurilla toimijoilla on enemmän omaisuutta, jota ne voivat myydä korjatakseen katetuottoa, mikä kääntyy negatiiviseksi pitkän karanteenin yhteydessä.

Kun ajatellaan sitä mitä valtiolle tapahtuu tämän koronaviruksen seurauksena, niin valtion ongelma on siinä, että verotulot putoavat nimenomaan yritysten kohdalla, jos suuri määrä yrityksiä ajautuu konkurssiin tämän ulkonaliikkumiskiellon takia. Vaikka yritysten kohdalla tietenkin ainakin joissakin tapauksissa lähdetään selvitysmenettelyn kautta ratkomaan velkojen sekä muun menekin aiheuttamia tappioita, niin tietenkään mikään selvitysmenettely ei jatku loputtomiin. 

Ongelmia tulee sitten niiden yritysten kanssa, jotka ovat jo olleet selvitystilassa, ja sitten onkin tämä alkuvuosi ollut huonompi kuin mitä on laskettu. Eli jos velkojat ovat sallineet esimerkiksi ravintolan jatkaa toimintaansa veloista huolimatta, kun tiloissa on tehty remontti, niin saattaa olla niin, että velkojien kärsivällisyys on tässä tapauksessa ollut koetuksella, kun ei niitä asiakkaita olekaan tullut, ja se sitten voi aiheuttaa myös sen että yritystä lähdetään ajamaan konkurssiin.

Sitten tietenkin eteen tulee tilanteita, missä esimerkiksi bisnes-enkeli eli sijoittaja on sijoittanut useisiin saman alan kohteisiin, joista useat ovat siinä tilanteessa, että niillä ei olekaan varaa maksaa vaadittua summaa takaisin. Kyseisessä tapauksessa tuo sijoittaja joutuu pakon edessä hakemaan saataviaan konkurssimenettelyn kautta, eli tässä tapauksessa yksityinen pääoma, jonka on lainannut yrittäjä, jolla itsellään menee huonosti voi aiheuttaa tilanteen, missä velallinen joutuu lopettamaan liiketoimintaansa. 

Kun tätä koronavirusta tarkastellaan siten, että maassamme pitää olla erilaisia ihmisten liikkumista rajoittavia toimia, jotta viruksen eteneminen saadaan pysäytetyksi, niin silloin tietenkin tullaan siihen tilanteeseen, missä talous kohtaa suuria haasteita. Eli kuten monesti ollaan sanottu, niin tällainen tilanne, missä talous ei kehity muuta kuin negatiiviseen suuntaan on tulos se, että vahvat sekä suuret yritykset vahvistuvat sekä pienet sekä heikot yritykset alkavat sitten kuolla pois. Elinkeinoelämä keskittyy entisestään suurten toimijoiden käsiin, joilla on pankeissa säästössä enemmän rahaa pahan päivän varalle kuin pienillä toimijoilla. 

Jos ajatellaan esimerkiksi suuria hotelli- ja ravintolaketjuja, niin näiden ketjussa olevien liikkeiden kohdalla tilanne on monta kertaa parempi kuin toimijoiden, joilla on käytössään vain yksi liiketila. Mikäli  huonosti menee niin joku iso hotelliketju voi vaikka myydä tai vuokrata hotelliaan vaikkapa toimistotiloiksi, ja siitä sitten saa rahaa velkojen hoitoon. Mutta jos pieni yrittäjä joutuu tuon toimitilansa myymään, niin silloin  hän menettää myös silloin koko liiketoimintansa perustan, Valtiolta jää tuolloin verot saamatta.