Koronavirukset eivät vietä vappua
Koronaviruksen aiheuttamasta karanteenista on tullut kansallinen otsikoiden aihe, eli epidemian etenemistä seurataan erittäin tarkasti, mikä tietenkin on hyvä asia. Se mitä tämän poikkeustilan yhteydessä on havaittu on se, että tietyt asiat vain pitää ottaa vastaan sellaisena kuin ne tulevat. Eli asioihin voi suhtautua niin, että ne ovat vaikeita tai toinen vaihtoehto on vain mukautua siihen, mitä tilanne tuo eteen, ja sitten vain lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa oman parhaan tahdon mukaan.
Eli kumpi on itsestä parempi, tehdä asioista vaikeaa ja soittaa joka kerta pomolle, tai yrittää tehdä asiat parhaan taidon mukaan? Ja samalla voidaan aina miettiä sitä, että onko esimerkiksi omalla työpaikalla se tapa, että pomo seisoo takana ja antaa jatkuvasti ohjeita siitä, miten se “Excel-taulukko” pitää tehdä, ja ehkä jossain työpaikassa pomo vielä antaa käskyn silloin, kun painetaan “enteriä”? No se siitä ja loput kirjeessä, kuten maassamme oli ennen tapana sanoa.
Toisin sanoen aamun voi aloittaa joko valistus kirjeellä pomolle, että itse haluan välittömästi palata toimistoon, tai sitten lähteä siitä, että tehtävät vain pitää tehdä, ja ryhtyä tekemään työtä omien työtehtävien parissa. Työelämässä on sellainen tapa, että jos työ ei sitten miellytä tai sitä ei osata tehdä, niin silloin henkilö saa lähteä. Eli kovassa maailmassa tehokkuus on “päivän sana”. Jos henkilö ei mukaudu uusiin vaatimuksiin, niin tulos on automaattisesti se, että tuo joka ei osaa saa lähteä.
Kun puhutaan sitten siitä, että esimerkiksi ravintoloiden kokemat tappiot ovat erittäin suuret, niin lähestyvä vappu saa aikaan sen, että ihmiset alkavat kaihoilla kohti terasseja, joita availtiin vappuna. Eli kuten sanotaan rumasti, niin oluelle pitäisi päästä, ja siksi mediassa on alettu keskustella mahdollisuudesta purkaa poikkeustilaa. Tässä vaiheessa sanotaan vaikka, että koronavirus ei varmasti reagoi siihen, että ihmisten pitäisi päästä kesää viettämään. Jos ajatellaan kesää, niin kesällä virukset tuhoutuvat nopeammin, koska niiden perimäaines joutuu kohtaamaan voimakkaan UV-säteilyn sekä lämpimän sään.
Bakteerien kohdalla taas tilanne on päinvastainen. Lämmin ilma lisää niiden aineenvaihduntaa sekä lisääntymis tai jakautumis nopeutta, mutta viruksilla tilanne on toinen, eli niiden kohdalla taas kylmä ilma säilöö virusta paremmin kuin bakteeria, jonka solun rakenteeseen tulee helposti jääkiteitä, jotka voivat tuhota sen sisäisen rakenteen, sekä aineenvaihdunnan hidastuminen merkitsee sitä että bakteerin kyky tuottaa jälkeläisiä heikkenee. Kylmässä ilmassa molekyylien sisäinen värähtely on heikompaa, ja siksi virus hyötyy taas kylmästä säästä.
Mutta suoraan organismiin kohdistuva UV-säteily aiheuttaa myös kromosomivaurion, ja siksi UV-valoa käytetään pintojen steriloimiseen. Se kauanko organismi kykenee aiheuttamaan tauteja riippuu siitä, että kuinka sen perimä-aines on säilynyt, ja virusten sekä bakteerien kohdalla myös kemiallinen ympäristö vaikuttaa siihen, miten bakteeri kestää luonnossa. Eli jos vesi on absoluuttisen puhdasta eli tislautunutta, niin silloin myös osmoosi tuhoaa helposti bakteereja, ja bakteerien sekä virusten kohdalla tilanne on se, että UV-säteily kohdistuu suoraan niiden perimä-ainekseen, mikä saa aikaan mutaatioita.
Eli se että kauanko virus tai bakteeri elää eli kykenee tuottamaan jälkeläisiä tai siirtämään sellaista perimäainesta soluun, että siitä tulee uusia viruksia riippuu monesta asiasta. Ja koska koronaviruksen rakenne on niin monimutkainen, niin sen perimäaines on myös monimutkainen, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että siihen kohdistuva UV-säteily vahingoittaa virusta tehokkaammin, kuin yksinkertaisen rakenteen omaavaa virusta. Jos viruksella on yksinkertainen rakenne, niin silloin sen tuotanto on nopeaa.
Ja joskus esimerkiksi 14 000 emäsparia käsittävä nauhamaisen viruksen perimä-aines pitää sisällään peräkkäin olevia saman viruksen rakennusohjeita, mikä tarkoittaaa sitä, että kun tuo molekyyli työntyy solut-organellien sisään, niin se tuottaa välittömästi valtavan määrän uusia viruksia. Näistä viruksista osa valtaa tai ottaa käyttöönsä solun muita sisäisiä elimiä, jotka eivät sitten enää ehdi tehdä mitää muuta kuin tuottaa uusia viruksia, mikä johtaa solun kuolemaan.
Kommentit
Lähetä kommentti