Miten jälkiviisaus sitten taas olikaan parasta viisautta
Tämä pandemia nimeltään COVID-19 on asia, mikä varmasti muistetaan pitkään, ja se on toivottavasti avannut ihmisten silmät näkemään sen, että epidemiat eivät enää ole pelkästään jossain toisella puolen maailmaa tapahtuvia asioita. Toisin kuin älyllinen vihollinen, niin virus ei kykene kommunikoimaan eikä sen kanssa voi neuvotella. Sitä ei voida myöskään lahjoa, joten sen takia se on niin vaarallinen.
Hallituksen tiedotteissa mainitaan esimerkiksi mahdollisuus rajoittaa ulkonaliikkumista, mikä osoittaa vastuullisuutta, koska näin ihmisillä on mahdollisuus varautua ohjeiden sekä säännösten kiristymiseen, ja käydä kaupassa sekä varata tarvikkeita tällaiseen tilanteeseen. Eli kaikkein pahin mitä voidaan tehdä on se, että annetaan ulkonaliikkumiskielto ilman ennakkovaroituksia.
Jälkiviisas ihminen on meistä kaikista kaikkein viisain ihminen mitä voimme koskaan tavata, koska hän tietää kaikesta kaiken. Hän tietää miten tässä pandemiassa olisi pitänyt toimia, eli rajat olisi pitänyt laittaa heti kiinni, ja ihmiset määrätä karanteeniin. Tai jos sitten jos epidemiaa ei olisi tullut maahamme, niin silloin aiheettoman karanteenin kohdalla olevat taloudelliset tappiot olisi varmasti nostettu esille, ja muutaman tutkijan päätä vaadittu vadille, koska he ovat pilanneet muutamien tuhansien ihmisten hiihtoloman tai minkä loman nyt ovatkaan pilanneet.
Eikö olisikin mukavaa olla pääministeri, kun ei koskaan tule tehtyä mitään oikein? Jos epidemia ei olisi tullut eurooppaan, niin silloin rajojen kiinni laittaminen olisi ollut “vähän turhan järeä toimenpide”. Mutta nyt kun sitten edessä on tilanne, että epidemia on maassamme, niin silloin taas olisi pitänyt toimia ripeämmin. Eli jos epidemiaa ei olisi, niin ehkä silloin olisi käyty toisenlainen keskustelu, siitä mikä on hallituksen suhde presidenttiin, ja kuka johtaa ja kuka käskee? Ja jos epidemia olisi ennaltaehkäisty, niin silloin sitä ei olisi ollutkaan. Tuolloin keskustelu voisi olla toisenlainen.
Sitten olisi taas voitu käydä siihen päivän polttavaan keskusteluun siitä, kuinka selkärangaton hallitus taas tällä kertaa on, ja kuinka esimerkiksi THL, joka on puolustusvoimien tavoin asiantuntijaelin on saanut liikaa valtaa maassamme, ja kuinka johtajuutta pitää osoittaa jokaisessa paikassa. Eli ilman vastuullista journalismia olisi sen ja sen ihmisen suksien alla ihana keväinen latu, ja tämän jälkeen olisi taas saatu aikaan se, että kaikkien tällaiseen paniikin lietsomiseen osallistuneiden taustat olisi tarkastettava välittömästi, jotta vastaava paniikin lietsonta olisi saatu loppumaan välittömästi.
Kaikkein paras tapa saada ihmiset kiinnostumaan asioista on leimata ne “erittäin salainen”-leimalla, ja silloin varmasti lähtevät kaikki teoriat liikkeelle. Ja niissä maissa missä on pitkät perinteet salailulle ovat salaliitot saaneet kaikkein parhaan mahdollisen kasvualustan, ja valtion virallinen propagandakoneisto sitten vielä tehostaa noiden vale uutisten leviämistä, koska se käyttää niitä omien johtajien politiikan tukemiseen. Mutta mitä sitten jos epidemiaa ei olisikaan tullut mitä sitten olisi tapahtunut?
Sitten olisi muutamia potilastietoja taas löytynyt HUS:in jätelavalta, mikä olisi sitten taas saanut aikaan sen, että kyseisten tutkijoiden työsuhteet olisi saatu päätettyä heidän esimiestensä toimesta, ja sitten taas kaikki olisivat olleet tyytyväisiä. Tietenkin jokainen voisi silloin sanoa sanasen sekä kohotella kulmiaan sekä mumista partaansa siitä, miten ihmiselle jolla on tietty menneisyys annetaan liikaa valtaa, ja sitten tätä ihmistä syytetään paniikin lietsomisesta. Eli virukset eivät voisi mitenkään aiheuttaa epidemioita, jos niistä ei puhuta koskaan. Ja kuoliaaksi vaikeneminen on pahinta mitä voi koskaan tehdä.
Kommentit
Lähetä kommentti