Siirry pääsisältöön

Miten suhteemme mielenterveyteen on muuttunut?

Miten suhteemme mielenterveyteen on muuttunut?

Mielenterveys on asia, mikä saa aina välillä pintaan suuria tunteita, ja yksi asia mitä ei juuri olla muistettu on se, että nykyään mielenterveyden ongelmista on varmasti helpompi puhua kuin sata vuotta sitten. Mielenterveyden ongelmiin liittyy myös aina asioita, joista ei haluta puhua. Tämä tarkoittaa sitä, että mielenterveyspotilas saattaa käyttäytyä nolosti, tehdä asioita, jotka ovat noloja tai sitten mielenterveyden ongelmia käytetään joskus syynä pahoinpitelyyn tai niiden avulla yritetään painostaa henkilöä olemaan hiljaa esimerkiksi kiusaamisesta. 

Tuolloin saatetaan vedota toisen outoon käytökseen, kun häntä lähdetään savustamaan pois yhteisöstä kuten koulusta. Tai sitten esimerkiksi pahoinpitelyn syynä on ollut henkilön outo käytös. Toisaalta taas esimerkiksi murhaaja saattaa vedota mielenterveyden ongelmiin puolustuksessaan. Joten kyseessä on hyvin monitahoinen asia, mikä koskettaa kaikkia ihmisiä. Ja tietenkin esimerkiksi jos ulkomaalainen tekee väkivallanteon, ja kärsii mielenterveyden ongelmista, niin se sitten politisoi sekä radikalisoi näitä asioita sekä tapaa millä niistä kirjoitetaan. 

Eli jos ajatellaan esimerkiksi väkivaltaisia uutisia, missä tekijäksi mainitaan mielenterveyden ongelmista kärsivä henkilö, niin silloin unohdetaan se, että jos ihminen ei käy hoidossa niin, silloin hän varmasti on vaarallinen. Jod ajatellaan esimerkiksi aseiden pois ottamista psykiatrisiin  oireisiin vedoten, niin jos aseet on otettu pois, niin silloin ei ainakaan potilaasta niiden kautta tule vaaraa ympäristölleen. Eli mikäli ajatellaan rikollisia tai psykiatrisia potilaita, jotka ovat tiedossa, niin he eivät ainakaan virallisesti voi laillisia aseita haltuunsa saada. Joten sen kautta voidaan sanoa, että ensikertalaiset rikolliset ovat vaarallisempia kuin kerran laitoksessa olleet. Mutta mikäli henkilö, joka on uppoutunut johonkin fantasiaan tai elää voimakkaiden hallusinaatioiden vallassa, niin hän voi ryhtyä kuvittelemaan melkein mitä vain.

Dopingaineet kuten anaboliset steroidit sekä hormonit aiheuttavat usein myös vakavia raivokohtauksia, sekä kyvyttömyyttä hallita omaa käytöstä. Tämä ilmiö on havaittavissa myös Alzheimer-potilailla, jotka saattavat muuttua väkivaltaisiksi sekä äkkiä-arvaamattomiksi sairauden alkaessa kerätä plakkia heidän hermosolujensa synapsirakoihin. Tuolloin hermoimpulssien kulku synapsi haarakkeesta toiseen estyy, ja silloin hermoston pitää käyttää enemmän välittäjä-aineita, joten tuolloin henkilön hermosto saattaa ylireagoida ärsykkeeseen, minkä hermosto voi myös ohjata väärin, ja silloin saattaa tilanne olla sellainen, että väärä aivojen alue aktivoituu. 

Potilaan pitäisi olla aina tällaisessa tapauksessa rehellinen lääkärilleen, että jos hän käyttää valvonnan alaisia aineita kuten dopingia, huumeita tai runsaasti alkoholia, niin silloin lääke saattaa vaikuttaa väärin. Lääkärin pitäisi kertoa ainakin potilaalle itselleen, että  jos lääkkeitä vähennetään tai niitä lopetetaan ilman lääkärin valvontaa, niin silloin henkilö saattaa joutua vaarallisen masennuksen valtaan. Myös mikäli lääke mitä henkilö syö on väärä tai hän käyttää esimerkiksi amfetamiinia tai dopingia kuten hormoneja sekä anabolisia steroideja niiden kanssa, niin seuraukset saattavat olla vakavia. Tällä tarkoitan sitä,  että jos henkilö ei noudata esimerkiksi hoidosta annettuja ohjeita, niin silloin mikään hoito ei ole tehokas. Toisin sanoen vaaran aiheuttavat usein sellaiset henkilöt, joilla ei ole hoitokontakteja. Kuitenkin itse ihmettelen sitä, että miksi esimerkiksi aivokasvain tai alkoholismi eivät muka aiheuta mielenterveyden ongelmia, ja kuinkahan moni noista ongelmista johtuu oikeastaan siitä, että henkilö juo liikaa alkoholia tai käyttää yksinkertaisesti huumeita, tai hän saattaa tietenkin ottaa lääkkeitään huumaantumis tarkoituksessa. 


Eli onko esimerkiksi ADHD lääkityksen kohdalla asiallista neuvoa asiakasta siinä, että miksi näitä ehkä hyvinkin tunnettuja amfetamiinia sisältäviä valmisteita ei pitäisi käyttää alkoholin kanssa? Mutta kuitenkin jos ajatellaan juoppohulluutta eli delirium tremensta niin silloin varmasti on kyse mielenterveyden ongelmasta, mikä vie kyllä ihmiseltä työkyvyn. Kun keskustellaan siitä, millainen ratkaisu minkäkin potilaan kohdalla olisi hyväksi, niin tässä on vastakkain kaksi puolta. Toisen mielestä potilaan pitäisi jatkaa työelämässä, koska silloin hänellä olisi muutakin tekemistä kuin pohtia vain sitä, mitä pään sisällä liikkuu. Ja tuolloin ainakin muut voivat nähdä potilaan olevan elossa, jos hän käy esimerkiksi työsalilla. Toisaalta masennus voi olla erittäin invalidisoiva, jos henkilö ei edes sängystä ylös pääse, ja silloin olisi ehkä hyvä käyttää suljettua osastoa, missä estetään potilasta vahingoittamasta itseään.

Samoin jos palataan alkoholiin sekä huumeiden käyttöön, niin ainakin ympäristön takia pitäisi saada itsetuhoinen käytös loppumaan, tai edessä voi olla hyvin ikäviä asioita. Joten miksi mielenterveyden ongelmista ei voida puhua tavallisena tautina? Miksi aina pitää odottaa viimeiseen hetkeen ennen kuin henkilö sitten kannetaan poliklinikalle? Eikö psykiatria voisi kohdella tavallisena lääkärinä, jonka apua lähdetään hakemaan, jos henkilö on sekaisin, eli suurimmassa osassa mielenterveyden ongelmista syynä on joko hermoston kemiallisen tasapainon häiriö. Tai sitten esimerkiksi aivoja saattaa painaa luun sirpale, minkä takia ennen kuin lähdetään tekemään mitään päätöksiä lääkityksen suhteen täytyy potilas tutkia erittäin tarkasti. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...