Siirry pääsisältöön

Olisiko naisten johtama maailma parempi paikka elää?

Olisiko naisten johtama maailma parempi paikka elää? 

Kuten tiedämme, niin aina välillä tämä kysymys nousee esiin, kun puhutaan vallankäytöstä. Ja aina silloin tällöin minun mieleeni tulee se, että oliko esimerkiksi Margaret Thatcher oikeastaan kovin pehmeä tai onko Theresa May ollut yhtään sen kummempi johtaja kuin kukaan mieskään? Kun mietitään esimerkiksi naisten toimintaa poliisissa tai asevoimissa, niin voidaan kysyä, että ovatko he sitten tuoneet sitä paljon puhuttua pehmeyttä vallan tai aseman käyttöön?

Tai sitten kun katsotaan esimerkiksi historiallisia naishahmoja, jotka ovat käyttäneet virallisesti valtaa valtiossaan, ja näistä hahmoista voidaan mainita tietenkin Englannin kuningatar  Elisabeth I (1533-1603) ja Tanskan kuningatar Margareeta I (1353-1412) , niin silloin kyllä voidaan helposti sanoa, että he eivät ainakaan pehmo-otteisiin olleet valtioita johtaessaan syyllistyneet. Jos ajatellaan valtaa, niin se kyllä varmasti turmelee ihmisen sukupuoleen katsomatta, ja esimerkiksi vallan käyttö työpaikalla johtaa valituksiin sekä nais- että miespuolisista esimiehistä.

Tässä tietenkin voisin sanoa, että myös alaisina on huonoa työtä tekeviä naisia ja miehiä, eli myös työpaikalla tapahtuva kovistelu on tietenkin nykyään sukupuolineutraali ilmiö, eikä esimerkiksi naisilta ole humalassa esiintyminen työtehtävissä yhtään sen vieraampaa kuin miehiltä. Jos muistellaan esimerkiksi nimellä "Neitsytkuningatar" tunnetun Elisabeth I tapaa mestauttaa entisiä kumppaneitaan, niin hän ei varmaan ole ollut mitenkään sen hellävaraisempi kuin isänsä Henrik VIII oli.

Eikä esimerkiksi Skotlannin kuningatar Maria Stuart kovin pehmo alamaisiaan kohtaan ollut. Jos ihmiset ajattelevat että hänet teloitettiin siksi, että hän on ollut jotenkin julma alamaisiaan kohtaan, niin silloin ollaan väärässä. Maria Stuart tuomittiin kuolemaan, koska hänellä oli aikomus surmata Elisabeth I, sekä kaapata vallan Englannissa.

Muuten suuri osa ihmisistä sekoittaa nämä kaksi henkilöä eli Elisabeth I sekä Maria Stuartin sarjamurhaaja Erzsébet Báthoryyn (1560-1614), joka tunnetaan siitä, että hän otti kylpyjä uhriensa verellä täytetyssä ammessaan, ja surmasi nuoria tyttöjä, jotta voisi valuttaa heidän verensä tuohon rituaaliin.

Se onko tuo rituaali sitten todellinen on jäänyt avoimeksi. Saattaa olla niin, että hänen vihamiehensä kehittivät tuon tarinan, jotta ihmiset alkoivat vihata Báthorya. Ja ehkä tuo pidätys johtui siitä, että nuo pidättäjät halusivat hänen maansa itselleen. On ilmeisesti totta, että Báthory oli sarjamurhaaja, mutta se ei varmaan ollut syy pidätykseen, että hän teki mitä teki. Hän ei ollut ainoa 1500- ja 1600 lukujen linnanherra, joka syyllistyi raakoihin rikoksiin sekä aiheettomaan julmuuteen työssään.

Toisaalta tuo linna on melko suuri, joten saattaa olla niin, että Erzébet ei ollut tietoinen kaikista asioista, mitä hänen talossaan tapahtui. Eli olisiko jotkut näistä teoista tapahtunut kuitenkin jonkun muun aloitteesta kuin Erzébetin itsensä. Ja johtuiko tuo Prinssi Thurzon määräämä aresti siitä, että hän epäili, että joku muu oli syyllinen oikeastaan ainakin osaan noista murhista. Syy miksi Báthoryä vihataan johtuu siitä, että hänellä ei ollut sukulaisia valtion johdossa.

Mestaukset eivät olleet vieraita myöskään Elisabeth I:lle, joka kuitenkaan ei ole saanut samaa kohtelua kuin Báthory historian kirjoittajien taholta. Tämä johtuu ilmeisesti siitä että Báthory oli alhaisemmassa asemassa omassa valtiossaan kuin Elisabeth I.

Mutta se että hän jäi teoistaan kiinni tietenkin edesauttoi noita ihmisiä, jotka halusivat hänen maansa itselleen. Nimittäin Erzébet Báthory oli leski, jolla oli täydet linnanherran valtuudet, ja siksi häntä kadehdittiin. Samoin Unkarin kuningas oli lainannut rahaa Erzébetin mieheltä, ja jos sattuisi käymään niin, että tuo nainen olisi todettu syylliseksi johonkin rikokseen, niin silloin ei Unkarin kuninkaan olisi tarvinnut maksaa lainaa takaisin. Ja joidenkin ihmisten mieliin saattaa tulla esimerkiksi Temppeliherrojen tapaus, missä Ranskan kunigas Filip IV "Kaunis" määräsi temppeliherrat pidätettäviksi sen jälkeen kun hän oli heiltä rahaa lainannut.

Erzébet Báthoryn loppu tuli sitten siksi, että eräs Thurzo niminen prinssi sitten hänet pidätti, ja sen jälkeen tuo nainen suljettiin erääseen linnansa huoneeseen, ja sen ovi muurattiin kiinni. Se miksi Thurzo pidätti Bathoryn ei johtunut siitä, että tämä oli surmannut palvelijattaria, joita hän oli kutsunut luokseen linnaansa. Tuohon aikaan palvelijoita kohdeltiin melko huonosti, ja monet heistä saivat surmansa isännän  tai emännän suorittaman pahoinpitelyn seurauksena. Se että eräs uhreista oli aatelinen sai sitten Thurzon aloittamaan tutkimukset.

Jos ajatella Erzébet Báthoryn roolia naisten vallankäytön historiassa, niin ehkä hänen julmuuttaan on kuitenkin ylikorostettu. Muutkin linnanherrat ja -herrattaret surmasivat ihmisiä eikä Thurzolle itselleen kidutus ollut mitenkään vierasta. Kuitenkin syy siihen, miksi Erzébet Báthoryä vihataan ja häntä syytetään edelleen verisistä kylvyistä johtuu ilmeisesti siitä, että hän on nainen. Se että hänen kaltaisiaan ei kovin montaa tapausta historiasta, johtuu siitä että koko maailman historiassa ei ole ollut kovin montaa linnanherratarta, joilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ja valtuudet tehdä mitä huvittaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...