Pärjääminen nykymaailmassa ei enää perustu perinteiseen ajattelutapaan
Joskus työelämässä tulee vastaan sellainen asia, että työntekijää on ikään kuin profiloitu. Hänelle tarjotaan vain tehtäviä, joita hän ei muka osaa, ja sen kautta sitten lähdetään toiselle järjestämään niitä pettymyksiä, jotka vievät halut hakea työtä, ja sitä kautta sitten seuraa kaiken maailman sosiaalisia ongelmia. Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että tietenkin nykyaikainen työelämä on sellainen asia, että siellä pitää joustaa, ja samalla täytyy huomioida se, että työntekijän ja työnantajan välinen sopimus on joka tapauksessa molemminpuolinen, ja se velvoittaa kumpaakin osapuolta.
Tällä tarkoitan sitä, että työelämässä voi käydä niin että joskus tulee mitta täyteen, ja jos työntekijää ei vain huvita tulla töihin, niin tietenkin hänelle sitten voi antaa potkut. Mutta kuitenkin tuolloin voi käydä niin, että työtä ei tulekaan kukaan tekemään. Tai ainakaan heti ei löydy sopivaa ehdokasta, ja tuolloin ainakaan asiakas ei välttämättä asiasta kovin paljoa pidä. Asiakasta ei varmaan kovin paljoa kiinnosta se, mitä urakoitsijan tiloissa on tapahtunut, mutta hän todennäköisesti haluaa työn tulevan valmiiksi sovitussa ajassa.
Nykymaailmassa pärjääminen ei perustu siihen, että ihminen istuu paikallaan hiljaa sekä on alistuva ja aina tekee vain sitä mitä käsketään. Nykyaikainen työelämä sekä elämä ylipäätään vaatii sitä, että ihminen oma-aloitteisesti tekee työtä sekä ottaa myös tehtäviä, joita hänen ei tarvitse tehdä. Samoin se mitä hän tekee oma-aloitteisesti vapaa-ajallaan saattaa auttaa uralla eteenpäin.
Se mitä tällä tarkoitan on se, että kaikissa tehtävissä tarvitaan nykyään kielitaitoa, vaikka ne eivät ole aivan ammatin vaatimuksiin liitettyjä asioita. Eli se vanha kysymys "mihin muurari tarvitsee englantia tai ruotsia?" on edelleen sellainen asia, mistä välillä keskustellaan hyvinkin tiukkaan sävyyn, ja vastaus on se, että tietenkin hyvä kielitaito avaa uusia ovia sekä antaa mahdollisuuden hakea töihin myös ulkomaille.
Samoin se että ihminen osaa kieliä avaa mahdollisuuden toimia myös ympäristössä, missä ei toinen ehkä sitten osaa suomea. Se että ihminen hankkii jotain muita taitoja, kuin sen mitä ammatti vaatii ei ole sellainen asia, mitä voidaan pitää ainakaan huonona asiana. Kun puhutaan oma-aloitteisuudesta, niin silloin tietenkin asiat tulevat varmasti paremmin tehtyä, ja työnjohdolle jää silloin aikaa myös sellaisiin tehtäviin, joita varten heidät on palkattu.
Aina välillä työnjohtaja joutuu katsomaan sitä, millaista työn jälkeä alaisilta jää jälkeen, sekä myös keskustelemaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on ongelmia. Samoin työelämässä ei kannata kamalan tarkasti lähteä rajaamaan tehtäviä kovin tarkasti, koska silloin saattaa käydä niin, että joutuu ikään kuin oman roolin orjaksi. Tässäkin asiassa ollaan sitten joskus kohdattu tilanne, missä liian tiukasti periaatteistaan kiinni pitävä pomo on joutunut hiukan noloon tilanteeseen, kun sitten ei ole olemassa muuta kuin sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat vastoin hänen periaatteitaan.
Sellaista kuuluu tapahtuneen esimerkiksi jossain kaupungeissa, että joku yrittäjä on kieltäytynyt työskentelemästä kommunistien kanssa, ja sitten hän ei ole sen takia saanut rakentaa kunnantaloa, kun on kunnanjohtajalle tuollaista mennyt sanomaan, että ei tämän kanssa halua tehdä mitään yhteistyötä. Tuolloin saattaa seurauksena olla se, että esimerkiksi tuollainen kunnantalon rakennusurakka menee toiselle yrittäjälle. Tällöin kannattaa muistaa se, että politiikan ja liike-elämän sotkeminen toisiinsa on erittäin ikävä asia, koska tuolloin voi jäädä joku urakka saamatta tai sitten joku voi joutua perumaan mielipiteitään tai luopumaan periaatteistaan.
Joskus työelämässä tulee vastaan sellainen asia, että työntekijää on ikään kuin profiloitu. Hänelle tarjotaan vain tehtäviä, joita hän ei muka osaa, ja sen kautta sitten lähdetään toiselle järjestämään niitä pettymyksiä, jotka vievät halut hakea työtä, ja sitä kautta sitten seuraa kaiken maailman sosiaalisia ongelmia. Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että tietenkin nykyaikainen työelämä on sellainen asia, että siellä pitää joustaa, ja samalla täytyy huomioida se, että työntekijän ja työnantajan välinen sopimus on joka tapauksessa molemminpuolinen, ja se velvoittaa kumpaakin osapuolta.
Tällä tarkoitan sitä, että työelämässä voi käydä niin että joskus tulee mitta täyteen, ja jos työntekijää ei vain huvita tulla töihin, niin tietenkin hänelle sitten voi antaa potkut. Mutta kuitenkin tuolloin voi käydä niin, että työtä ei tulekaan kukaan tekemään. Tai ainakaan heti ei löydy sopivaa ehdokasta, ja tuolloin ainakaan asiakas ei välttämättä asiasta kovin paljoa pidä. Asiakasta ei varmaan kovin paljoa kiinnosta se, mitä urakoitsijan tiloissa on tapahtunut, mutta hän todennäköisesti haluaa työn tulevan valmiiksi sovitussa ajassa.
Se mitä tällä tarkoitan on se, että kaikissa tehtävissä tarvitaan nykyään kielitaitoa, vaikka ne eivät ole aivan ammatin vaatimuksiin liitettyjä asioita. Eli se vanha kysymys "mihin muurari tarvitsee englantia tai ruotsia?" on edelleen sellainen asia, mistä välillä keskustellaan hyvinkin tiukkaan sävyyn, ja vastaus on se, että tietenkin hyvä kielitaito avaa uusia ovia sekä antaa mahdollisuuden hakea töihin myös ulkomaille.
Samoin se että ihminen osaa kieliä avaa mahdollisuuden toimia myös ympäristössä, missä ei toinen ehkä sitten osaa suomea. Se että ihminen hankkii jotain muita taitoja, kuin sen mitä ammatti vaatii ei ole sellainen asia, mitä voidaan pitää ainakaan huonona asiana. Kun puhutaan oma-aloitteisuudesta, niin silloin tietenkin asiat tulevat varmasti paremmin tehtyä, ja työnjohdolle jää silloin aikaa myös sellaisiin tehtäviin, joita varten heidät on palkattu.
Aina välillä työnjohtaja joutuu katsomaan sitä, millaista työn jälkeä alaisilta jää jälkeen, sekä myös keskustelemaan sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on ongelmia. Samoin työelämässä ei kannata kamalan tarkasti lähteä rajaamaan tehtäviä kovin tarkasti, koska silloin saattaa käydä niin, että joutuu ikään kuin oman roolin orjaksi. Tässäkin asiassa ollaan sitten joskus kohdattu tilanne, missä liian tiukasti periaatteistaan kiinni pitävä pomo on joutunut hiukan noloon tilanteeseen, kun sitten ei ole olemassa muuta kuin sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat vastoin hänen periaatteitaan.
Sellaista kuuluu tapahtuneen esimerkiksi jossain kaupungeissa, että joku yrittäjä on kieltäytynyt työskentelemästä kommunistien kanssa, ja sitten hän ei ole sen takia saanut rakentaa kunnantaloa, kun on kunnanjohtajalle tuollaista mennyt sanomaan, että ei tämän kanssa halua tehdä mitään yhteistyötä. Tuolloin saattaa seurauksena olla se, että esimerkiksi tuollainen kunnantalon rakennusurakka menee toiselle yrittäjälle. Tällöin kannattaa muistaa se, että politiikan ja liike-elämän sotkeminen toisiinsa on erittäin ikävä asia, koska tuolloin voi jäädä joku urakka saamatta tai sitten joku voi joutua perumaan mielipiteitään tai luopumaan periaatteistaan.
Kommentit
Lähetä kommentti