Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työvoimaa

Kimmo Huosionmaa

Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työvoimaa, se on varmaan pakko kaikkien myötää. Mutta sitten kun tätä asiaa ajatellaan kokonaisuuden kannalta, niin mistä saadaan ihmiset kiinnostumaan tästä vanhustenhoidosta? Pelkkä satsaaminen koulutukseen ei ole riittävä asia, jos halutaan ihmiset kouluttautumaan nimenomaan vanhusten- tai vammaisten hoitajiksi, ja kuten kaikki tietävät, niin kaikki alalle haluavat eivät edes ole asenteensa tai luonteensa puolesta sopivia noihin tehtäviin, missä edellytetään pitkää pinnaa sekä halua olla vanhuksen tai vammaisen kanssa.

Samalla tietenkin pitää muistaa se, että hoitoalalla on melko paljon muitakin tehtäviä, joissa sitten myös tarvitaan henkilökuntaa, eikä varmaan kovin moni pidä esimerkiksi saattohoitoa sellaisena asiana, että siihen ainakaan 20-vuotiaana kukaan haluaa edes lähteä kouluttautumaan. Kun sitten keskustellaan siitä, että koulutuspaikkoja hoitoalalla lisätään, niin silloin tietenkin noihin paikkoihin pitää löytyä jonkinlaisia hakijoita, eikä esimerkiksi henkilö joka haluaa tehdä vaikkapa sähkömiehen töitä välttämättä lämpiä sellaiselle asialle, että hänestä tehdään hoitaja johonkin hoitolaitokseen.

Jos tuota tilannetta ajatellaan siltä kannalta, että henkilön pitäisi olla motivoitunut sekä omata iloisen asenteen, niin silloin pitää hakeutumisen tuolle alalle perustua siihen, että henkilö on oikeasti halukas tekemään hoitotyötä. Jos hän ei ole tehtäviinsä sopiva, niin silloin käy niin, että palaute on huono, eikä ainakaan asiakas eli potilas tuosta hoitajasta pidä. Ja tuolloin tietenkin voidaan suoraan sanoa, että missään nimessä hoitajan työtä ei voi ainakaan pakottaa ketään tekemään. Mikäli sitten ajatellaan pahinta mahdollista tilannetta, niin tuollainen hoitaja saattaa esimerkiksi tahallaan ajaa itsensä niin sanotulle terhikki-listalle, koska ei enää jaksa työtään.

Tuolloin mieleen tulee se, että kun puhutaan työläisten motivoinnista, niin kuinka kauan esimerkiksi hoitaja jaksaa tehdä pätkätyötä niin, että hän tulee johonkin paikkaan kahdeksi päiväksi, ja sitten taas on edessä toiseen paikkaan meno, kunhan tuosta toisesta paikasta jää joku lomalle, jolloin taas saa tehdä muutaman päivän töitä. Siinä motivaatio mukavasti kohoaa, kun puhelimessa luvataan, että henkilö voidaan vakinaistaa, jos hän on kiltisti. Tuolloin saattaa käydä niin, että ihminen ei halua tai uskalla tehdä ilmoitusta, jos paikassa on asiat tehty väärin, koska se saattaa vaikeuttaa jatkossa työnhakua, eikä myöskään sellaisen paikan nimi CV:ssä ole kovin edustavaa katsottavaa, jos siellä on tehty useita vääriä päätöksiä tai toistuvasti vaarannettu turvallisuutta.

Joten joskus tuollainen asia jää ilmoittamatta, ja varsinkin pätkätyöläisen kohdalla saattaa käydä niin, että hän ei edes välitä tehdä raporttia epäkohdista, ja tuollainen raportti on helppoa lytätä halulla kostaa työtovereille, kun ei tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mikä kyllä haiskahtaa aseman väärinkäyttö rikokselta tai yritykseltä tukkia todistajien suut sillä, että heitä uhkaillaan työnsaannin vaikeutumisella. Ja itse en yhtään ihmettele, miksi sosiaalista mediaa ei noissa paikoissa saisi käyttää lainkaan, koska ei varmaan ole ketään kohtaan kovin imartelevaa, jos noita väärinkäytöksiä alkaa ilmaantua esimerkiksi Facebookiin tai muualle Internetiin, joten varmaan olisi parempi, että ihmiset olisivat hiljaa kokemastaan tai näkemästään väärinkäytöksestä, niin silloin heille voisi antaa vaikka työpaikan palkinnoksi siitä, että he peittelevät työnantajien sekä esimiesten tekemiä virheitä ja laiminlyöntejä.