Pieni suuri ongelma nimeltään Elon Musk.

Elon Muskin asema DOGE viraston johtajana on ongelmallinen. Tuo miljardeja erilaisilla näyttävillä projekteilla tehnyt liike-elämän supersankari ei ole ensimmäinen politiikan takapiru USAssa. Mutta hänen kaltaisiaan ei historia tunne kovin montaa. Nimittäin on eri asia istua politiikan takahuoneessa ja pitää presidenttien ja ministerien kanssa kahvikutsuja kuin osallistua suoraan valtion johtamiseen. Elon Muskin rooli liike-elämän vaikuttajana, yrittäjänä sekä DOGE-viraston johtajana on erittäin mutkikas. Ja joku voi sanoa tai ajatella, että Musk saa kohtuutonta etua tuosta asemastaan kyseisen viraston johtajana. Se että ihminen istuu presidentin vieressä ja hoitaa bisneksiä samalla saattaa pelottaa jotain toimijoita. 

DOGE-viraston johdossa hän voi joko itse erottaa tai pyytää Trumpia erottamaan laiskat virastohiiret. Siis kysymys on siitä, että onko DOGE eli valtion rahankäyttöä tutkiva tai valvova virasto neuvoa-antava vai toimeenpaneva virasto? Jos DOGE on neuvoa-antava virasto, niin sen johtaja vain ehdottaa muiden virastojen työntekijöiden erottamista. Jos DOGE on toimeenpaneva elin, niin silloin Musk voi itse suorittaa tuon erottamisen. Muussa tapauksessa hän joutuu viemään listan kyseisestä tutkinnan kohteena olevasta virastosta vastaavalle ministerille, joka sitten suorittaa erottamisen. Siis en tiedä haluaako Trump nähdä noita Trumpin listoja tai hyväksyykö hän tai hänen alaisensa nuo listat kokonaisuudessaan tekemättä niihin mitään muutoksia. 

Samoin asema Valkoisessa Talossa on asia, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti Elon Muskin liiketoimiin. Häntä voidaan pitää jossain määrin liian voimakkaana vastapuolena, jos ajatellaan yksityisen sektorin sopimuksista neuvoteltaessa. Tietenkin maailmassa ollaan totuttu rikkaisiin henkilöihin, mutta Elon Muskin toiminta viraston johdossa sekä liike-elämässä samanaikaisesti on jotain, mitä ei ole tapahtunut kovin usein. 

Elon Muskin ongelmallisin business on hänen SpaceX- yhtiönsä, joka on pikkuhiljaa laajentanut toimintaansa koskemaan myös esimerkiksi puolustusministeriön satelliitteja, kuten tiedustelu- sekä mahdollisesti myös muita vastaavia varusteita. Elon Muskin ideat Mars-lennoista ovat upeita. Tuo mies on upea visionääri, mutta samalla joku juristi voi väittää että hän näkee esimerkiksi myös muiden kuin SpaceX yhtiön esittämiä tarjouksia, jotka koskevat satelliittien laukaisemista kiertoradalle.

Samoin Muskin toista yhtiötä Starlinkiä, eli satelliitteihin perustuvaa Internet-yhteyttä tarjoavaa yhtiötä sekä sen sopimusta Pentagonin kanssa on kritisoitu siitä, että niiden avulla Pentagon antaa välineitä kuten arkaluonteisia sekä suoranaista operatiivista tietoa sisältävien viestien välittämistä ei-valtiollisen toimijan käsiin. Muskin ongelma on se, että hänellä on sekä USAn, Kanadan sekä Etelä-Afrikan kansalaisuudet. Joten on mahdollista että noita operatiivisia tai muuten arkaluonteisia tietoja päätyy jonnekin mihin niitä ei tahdota päätyvän. Eli mitä jos sitten jossain vaiheessa ne, jotka Muskin perivät päättävät sulkea Starlinkin? Tai onko Starlinkin operaattoreiden taustat tutkittu sillä tavalla kuin sotilaallista operatiivista tietoa sisältävien viestivälineiden käsittely edellyttää. 

Samoin puhutaan siitä, että avaruuskilpailussa avaruuslentoja käsittelevät sopimukset kasaavat teknologiaa liiaksi yksityisen toimijan käsiin. Tuolloin on pelkona se, että valtio tulee riippuvaiseksi siitä, että tuo yksittäinen yhtiö huolii sen asiakkaakseen. Avaruuslentojen ongelma on siinä, että ne ovat kalliita. Jos muut kuin SpaceX eivät saa tilauksia, niin koko yksityinen avaruusbisnes kasaantuu Elon Muskin käsiin. Mikäli avaruuslentojen startupit eivät saa laukaisuja, niin niiden toiminta kaatuu alta aikayksikön. Siis tässä puhun pelkästään taloudellisista, en teknisistä asioista. 

Saattaa olla että Trump myös haluaa kolmannen kauden. Hän voi yrittää perustuslain muuttamista. Toinen vaihtoehto on se, että Vance ryhtyy ehdokkaaksi seuraavalle presidenttikaudelle, ja sitten Trump ryhtyy hänen varapresidentikseen, jonka jälkeen Vance voi erota tehtävästään ja siirtää tehtävänsä suoraan Trumpille. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elon_Musk

Nykyään ei totuus paljon paina, kun tarjolla on vetäviä tarinoita.

Donald Trumpin vaalikampanja on paljastanut taas kerran ikävän asian. Totuus ei paljon paina, kun vastassa on erittäin hyvä tarinankertoja. Tuo tarina miehestä joka omin käsin rakensi imperiumin sekä samalla myös johtaa Amerikan ennennäkemättömään vaurauteen tekee vaikutuksen äänestäjiin. Se miksi totuus ei kiinnosta, vaikka esimerkiksi Trumpin vaalikampanjan yhteydessä faktan tarkastajat ovat jatkuvasti löytäneet virheitä sekä vähintään puolitotuuksia hänen kampanjastaan on selvä. Trump puhuu ihmisille mitä he haluavat kuulla. Trumpin äänestäjät ovat usein konservatiiveja, joiden päässä pyörii ajatus siitä, että naisten paikka on kotona, ja he itse tekevät työtä jossain perinjuurin amerikkalaisessa työpaikassa. Nämä ihmiset eivät ole paljon kouluja viitsineet käydä, ja se on yksi Trumpin suurista ajatuksista. Miksi tuhlata aikaa koulun penkillä, kun voit tehdä miljoonia myyntimiehenä. Ihmiset eivät enää suhtaudu kielteisesti erilaisuuteen. He suhtautuvat erilaisuuteen kriittisesti. 

Ihmisen ei tarvitse olla älykäs tai lukenut pystyäkseen johtamaan. Hänen täytyy olla vain sosiaalinen sekä osata rakentaa oma johtajien verkosto, josta voi sitten etsiä jatkuvasti uusia haasteita. Kun edellinen toimisto kyllästyttää, niin silloin vain soitetaan kavereille, ja matka jatkuu uuteen toimistoon. Toki monet johtajat jotka omaavat tuollaisen loistavan verkoston ovat oikeasti jo valmiiksi johtajien verkoston jäseniä. Nuo henkilöt ovat johtajien ja suurten omistajien lapsia. Heillä on lapsesta pitäen ollut niitä oikeita suhteita, joilla he pääsevät harjoittelemaan muiden johtajien alaisena. Kun on rahaa sekä omistuksia, niin silloin lahjakkuutta sekä älykkyyttä voi aina ostaa. 

Samoin hän osaa hyödyntää amerikkalaisten elokuvien sankarihahmoja, eli toiminnan miehiä, jotka toimivat sekä ajavat pahat alienit pois maan pinnalta, kun professorit ja muut nörtit sitten vain kohottelevat kulmiaan sekä seuraavat sivusta kun ihmisiä kuolee. Toiminnan mies on tietenkin entinen merijalkaväen mies, Navy Seal tai hävittäjälentäjä, joka on tähän asti elättänyt itsensä hampurilaisia myymällä, mutta valtion joutuessa uhatuksi nousee hän suoraan taivaalle. Piristävänä poikkeuksena on Independence Day elokuvan USAn presidentti, jota esittää Michael Douglas. Tuossa elokuvassa rehottavat tähtilipun heilutus, presidentillinen johtajuus sekä kaikki muut toimintaelokuvien kliseet. Näitä teemoja myös Trump korostaa omassa agendassaan. 

Trumpin agenda on siinä, että hän myy poliittisia klustereita. Eli tuo mies myy samassa lauseessa Meksikon aitaa, ulkomaalaisten karkoitusta sekä tietenkin sitä, että hampurilaisia myyvien sankarien vaimot voivat istua kotona, katsoa televisiota sekä paistaa pihvejä sekä hampurilaisia miehilleen, jotka siis korjaavat autoja tai tekevät työtä hampurilaisravintoloissa. Tuohon klusteriin kuuluu tietenkin byrokratian vähentäminen, amerikkalaisen öljyn sekä mineraali- eli kaivosteollisuuden suosiminen, ja tietenkin näistä asioista saadaan aikaan komeita räjähdyksiä joilla vaalikampanjaa voidaan vauhdittaa. Ihmiset haluavat nähdä pamauksia ja pölypilviä, ja sitä tietenkin on Trumpin vaalikampanjassa tarjolla. Tarjolla on siis kovaa työtä koville miehille. Ja varmasti tuontitullit nostavat kaivosten ja öljyn tilauksia. 

Toki voidaan sanoa, että noilla teollisuuden aloilla saattaa esimerkiksi tilauksista tuleva nettotuotto suoraan valua johdon käsiin. Vaikka esimerkiksi kaivosyhtiöillä menisi kuinka hyvin tahansa, niin niiden saamat tuotot voivat valua suoraan johtokunnan jäsenten sekä osakkeenomistajien käsiin. Eikä esimerkiksi mineraaliteollisuuden saamat voitot tarkoita tarkalleen ottaen sitä, että nuo mineraaliesiintymät ovat USAssa. Eli kuinka monta työpaikkaa oikeasti Trump kykenee luomaan? Yksi syy siihen, miksi Trump haluaa liittää Kanadan USAaan on se, että Kanadassa on paljon uraania. Eli Kanadan uraaniesiintymät ovat paljon rikkaampia kuin USAn. Rikkaan uraanin rikastaminen on helpompaa kuin köyhän esiintymän. Ja juuri tämän takia USA haluaa tiettyjä asioita kuten diilin Zelenskyin kanssa. Uraania käytetään ydinaseissa tarvittavan plutoniumin valmistamisessa.

Tuolloin uraani "poltetaan" plutoniumksi tavallisissa ydinreaktoreissa jotka voivat tuottaa samalla sähköä. Trump toki unohtaa tuolloin että Ukrainan uraani ei tuo yhtään työpaikkaa Kalliovuorten ja Appalakkien kaivosmiehille. Mutta kuten tiedämme, niin tuo Ukrainan uraani kelpaa tietenkin monille muillekin kuin vain Trumpille. Ja EU sekä Venäjä varmasti haluavat myös hyötyä noista esiintymistä. Ja yksi syy miksi Venäjä saattoi aloittaa sodan Ukrainassa saattaa olla nuo mineraalit, joista tärkein on uraani. Jos EU saa halpaa uraania, niin se aiheuttaa sen, että Gazprom ei enää saa tilauksia, ja se vaikuttaa haitallisesti Venäjän rahakoneen toimintaan. Jos EU saa uraanin hallintaansa, niin se voi valmistaa ydinaseita hyvin nopeasti. Ja se tietää USAn vaikutusvallan laskemista. Samoin USAssa usein unohdetaan se, että tuon maan asetekniikan huipputuotteiden komponentteja valmistetaan paljon EUssa, ja saattaa olla että noita osia kuten vakaajia ei ehkä valmisteta USAssa ollenkaan. Mutta tuo asia ei ehkä kiinnosta Trumpin äänestäjiä. 

Samalla Trump tarjoilee ahkerasti potkuja verovirkailijoille eli valtion työläisille, joista ihmiset eivät ehkä pidä. FBI varmaan on myös asia josta aina silloin tällöin keskustellaan. Eli tarvitaanko FBIn tai KRP eli keskusrikospoliisin kaltaisia virastoja ollenkaan? Ehkä asia sitten paljastuu, kun joku meistä tai heistä sattuu ajamaan kolarin poliisien kanssa, jotka kaasuttavat vasemmalta suoraan eteen virka-autolla. Tai naapuri jonka kanssa tulee riitoja tai jopa tappelu paljastuu ehkä nimismieheksi. Tuolloin olisi varmaan mukavaa, jos tapausta tutkisi puolueeton viranomainen. 

Nimittäin joskus ihmisistä saattaa olla kiusallista kävellä edellisen päivän katutappelun jälkeen poliisiasemalle jossa hänet ottaa vastaan tuon poliisin tai nimismiehen alaiset tai hänen työkaverinsa. Ihmiset haluavat lukea siitä, kuinka pannaan hihat heilumaan. He eivät halua kuunnella sitä, miten joskus ennen on tapahtunut. He eivät halua mitään analyyttistä tarinaa siitä, miten ihmisaivot toimivat missäkin tilanteessa. Ihmiset eivät halua kuulla mistään 50 valovuoden päässä olevista planeetoista. Vaan he haluavat nähdä sankareita, jotka panevat hihat heilumaan. Eli professoreista ei kukaan varmaan välitä. 

Professorien kaltaiset mumisijat voivat vaikka siirtyä siivoamaan pihoja, jotta heidät saadaan ruotuun. Tiede ei ole minkään arvoista, jos se ei palvele poliittista aatetta tai ideologiaa. Ihmisten ei tarvitse nähdä mitään mitä he eivät hyväksy. Joten sen takia esimerkiksi gay- yms. asiat eivät kuulu kouluun. Miksi ihmisten pitää ottaa mitään muuta kuin itsensä ja kaltaisensa huomioon? Jos ihminen on enemmistössä, niin miksi vähemmistöjä edes pitää huomioida. Heidät pitää muuttaa enemmistön kaltaiseksi. Usko ihmisen ylivoimaan sekä rivakat otteet ovat asioita, joiden avulla voidaan taata se, että Trumpin kaltaisia ihmisiä pääsee yhä enemmän ja enemmän valtioiden johtoon. Putin ja Trump ovat pohjimmiltaan samanlaisia. 

He vetoavat ihmisiin, jotka uskovat vahvaan johtajaan. Nuo vahvaan johtajaan uskovat ihmiset kuuntelevat silmät kiiluen näiden suurten johtajien puheita. He palvovat heitä kuin rock-tähtiä. Ja tuo tunnelma tietenkin vetää myös toimittajia mukaansa. Vahvan johtajan malli ikään kuin vapauttaa muut vastuusta. Tuo vastuun kantaminen on asia, mikä tietenkin nostaa vahvoja johtajia. Tai saa ihmiset nostamaan vahvoja johtajia itsensä yläpuolelle. Mutta se mikä sitten tekee vahvasta johtajasta vahvan on se, että vahva johtaja tekee jotain konkreettista. Hän erottaa joukon valtion hallinnon työntekijöitä, mikä sitten varmaan pidentää jonoja verovirastoissa. 

Työelämässä on aina jonkinlainen kilpailutilanne.

Työelämässä on aina meneillään kilpailu. Kun ihminen tulee tiimiin, niin hänen on tiedettävä se, että kun tiimin esimies lähtee kohti uusia seikkailuja, niin hänen paikkansa on yhtiössä auki. Sitä voivat hakea myös entiset alaiset. Joten sen takia yhtiössä kannattaa tuoda omaa itseä positiivisella tavalla esiin. Eli positiivisuuteen kuuluu se, että käyttäytyy asiallisesti, ei pura pahaa mieltä johonkin alaiseen tai työtoveriin, varsinkaan jos hän ei tuolle asialle mitään voi. Sekä tietenkin tekee työnsä kunnolla. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus erottaa alainen joka ei voi, halua tai osaa tehdä työtään siten, että hänen työnsä voidaan hyväksyä. 

Samoin jos henkilön käytös on kamalaa eli uhkailu tai muut vastaavat asiat tietenkin aiheuttavat poiston työpaikalta, sekä siitä sitten pitää tehdä ilmoitus työsuojeluun sekä poliisille, jotta tuo uhkaava henkilö ei sitten palaa enää aivan heti takaisin. Ja aina uhkaus- tai kiusaamista koskevassa tapauksessa pitää syy tuohon työpaikkaa häiritsevästä toimintaan selvittää perinpohjaisesti. Eli tuolloin pitää selvittää se, että mitä pahaa kiusaamisen tai häirinnän kohde on toiselle tehnyt. 

Kun teemme työtä, niin ketä me oikeastaan palvelemme? Siis tietenkin me teemme työtä tiimin eteen, on vastaus jonka mielellämme annamme. Mutta sitten kun me lähdemme pohtimaan tuota vastausta hiukan lähemmin, niin meidän pitää varmasti myöntää että me emme tiimiämme ainakaan työelämässä palvele siksi, että haluamme olla altruistisia. Ihminen on itsekäs laji, ja työelämä on raadollista toimintaa. Me palvelemme tiimiämme siksi, että haluamme maininnan siitä, että olemme työskennelleet osana jotain hyvin menestyneen "osastopäällikkö Makkosen" hyvin menestynyttä tiimiä, joka on tehnyt suurta voittoa yhtiölle. Mutta jos tiimi ei menesty, niin silloin kannattaa hankkia joku selitys asialle. Jos osastopäällikkö ei osaa tai halua jakaa tehtäviä siten, että ne voidaan ymmärtää tai hän kuormittaa alaisiaan väärin, niin tuosta asiasta lähtee hyvin nopeasti ilmoitus osastopäällikön esimiehille. 

Jos tuo ilmoitus todetaan oikeaksi, niin silloin on osastopäällikön paikka auki. Samoin ketään ei palkata pelleksi työmaalle. Jos tuollainen pelle löytyy, niin hänen paikkansa on sirkuksessa. Ei missään rakennus yms. yhtiössä. Eli oikeus sanoa työntekijä irti ei ole pelkkä oikeus. Se on myös velvollisuus. Jos työntekijä ei osaa työtään, niin silloin on vaarana se, että hän eskaloi koko pelleilynsä läpi koko työyhteisön. Tapaus pitää kuitenkin aina selvittää. Eli jos työ on estetty, niin silloin vastuun asiasta kantaa työn estäjä. Mutta kuten tiedämme, niin työpaikoilla vallitsee aina kilpailutilanne. Ja esimiesten lähtiessä eläkkeelle on aina paikkoja auki, jota voivat alaiset sitten hakea. Esimiehen asema tuo esimerkiksi suuremman palkan sekä suuremman työhuoneen ja muita etuja. Joten siksi esimieheksi kannattaa myös pyrkiä. Mutta tuo asema tuo vastuun valvoa alaisten työtä. 

Mikäli tiimin työ ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla, niin silloin ihmiset äkkiä vaihtavat tiimiä. Nimittäin työelämän mekanismeihin kuuluu se, että esimerkiksi henkilöstön vähennystä koskevat tarpeet kohdistuvat nimenomaan huonosti menestyviin tiimeihin. Jos tiimi tekee tappioita, niin silloin sen jäsenet voivat odottaa sitä, että he saavat irtisanomisilmoituksen. 

Tai siis me varmasti emme myöskään kieltäydy siitä, että "osastopäällikkö Makkonen" (keksitty nimi) kirjoittaa meistä omille esimiehilleen että juuri se oman elämämme päähenkilö, suuri "minä" olen tehnyt suuren osan tuosta työstä. Tuollainen positiivinen palaute jostain asiasta saattaa kohottaa omaa asemaamme yhtiön työntekijöiden joukossa, eli se että osaamme tehdä asioita sekä haluamme ottaa vastuuta nostaa meidän ehkä listoille, joista etsitään sitten niitä johtajia, joille voidaan delegoida vastuuta. 

Siis työelämässä emme varmaan halua tukea ketään "osastopällikkö Makkosta" tai ketään muutakaan toimiston tai muun alueen esimiestä, ellei sitten satu käymään niin, että jos tuo osaston tai muun yksikön päällikkö saa ylennystä, niin silloin me voimme laittaa hakemuksen, mikä koskee vapautunutta yksikön päällikön paikkaa. Tämä näkyy siinä, että jos tuo äskeinen osastopäällikkö sattuu tekemään virheitä, niin silloin häntä ei enää sitten paljon tunneta. Ja tuo äskeinen suositus muuttuu sekunnissa riippakiveksi tai painolastiksi, joka voi vaikuttaa uraan vielä vuosien päästä. Mikäli ihminen johtaa suuria asioita, niin silloin hän saattaa tehdä suuren luokan virheen. Tai sitten hän tekee suuren luokan menestyksen. 

Kun menemme työelämään, niin voimme aina sulautua harmaaseen massaan. Harmaassa massassa on helppoa tehdä työtä. Mutta harmaasta massasta ei juurikaan valita niitä johtajia. Johtajaksi valitaan ihmisiä, jotka osaavat ja haluavat erottua joukosta positiivisesti. Sosiaalinen elämä on asia, jonka kanssa voi kyllä tehdä suuren virheen. Ryyppäävä, pilliä huudattava alainen joka vain häiritsee muita varmaan erottuu joukosta. Hän saattaa olla omasta mielestään hyvin sosiaalinen, mutta sitten toisaalta tuo kuva, jonka hän antaa miehille jotka johtavat yritystä saattaa olla hyvin negatiivinen. 

Eli mitä ajattelisitte itse, jos henkilö josta olette tekemässä johtajaa on joku kannabista polttava alkoholisti, joka puhaltelee pahvipilliin koko päivän. Tuo pahvipilli on siis sellainen väline, joka venyy rullalta suoraksi jos siihen puhalletaan. Niitä myydään joka vappuna jossain vapputoreilla, joten sellaisen voi jokainen käydä itse ostamassa. Eli joka kerran kun henkilö saa vaikka koodirivin valmiiksi, niin hän voi ilmoittaa sen puhaltamalla pilliin ja nauramalla vedet silmissä, mikäli hän sattuu työskentelemään jossain ICT-ohjelmistoalan yrityksessä. Ehkä tuollainen henkilö herättää osastopäällikön huomion, ja ehkä hän voi sitten siirtyä esimerkiksi etsimään uutta työpaikkaa. 

Se miten tämä liittyy ihmisiin, jotka työskentelevät esimerkiksi yliopistoissa sekä muissa tutkimuslaitoksissa on se, että jos opiskelija pääsee työskentelemään nimekkään tutkijan alaisena, niin se tuo hänelle arvostusta ensimmäisiä opintojen jälkeisiä työpaikkoja haettaessa. Eli mistä työhönottaja tietää, että työhön otettava osaa työnsä? 

 Aikooko hän ehkä kysyä asiaa kilpailijoilta? On olemassa sellainen viisaus että jos entinen puoliso suosittelee jotain naista tai miestä treffeille, niin silloin miehessä on jotain vikaa. Suosittelija haluaa tuolloin puolisosta eroon Sama koskee työntekijää. Jos suosituksia tulee kasapäin pahimman kilpailijan sähköposteista, niin silloin kannattaa mennä peilin ääreen kysymään, että "miksi tuo pahin kilpailija haluaa "parhaan" työntekijänä siirtyvän kilpailijan palvelukseen? 

Samoin nimekkään tutkijan tai professorin lausunto saattaa siivittää uraa varsinkin sen tärkeillä alkumetreillä. Jos ihminen aloittaa huipulta, niin hän voi toki tehdä valtavan erehdyksen, ja sitten seurauksena on valtava vahinko. Mutta kyse on siitä että ihmisen pitää osata tai haluta kantaa vastuunsa päätöksistään sekä työtehtäviinsä liittyvistä asioista. Jos emme halua kantaa vastuuta, niin silloin sen vastuun kantaa joku muu. Ja silloin me olemme velvollisia tottelemaan sekä mukautumaan siihen, mitä nuo vastuunkantajat käskevät. Se joka käskee sekä hyväksyy työn kantaa myös vastuun siitä, että työ tulee tehtyä kuten se pitäisi tehdä. Jos työ ei huvita, niin silloinkin se pitää tehdä kunnolla. 

Demokratia on kuin kapea käytävä.

Valtion johtaminen on kuin nuoralla tanssia. Tai pikemminkin kapean käytävän läpi kävelemistä. Valtion johdossa ei saisi koskaan mennä liian liberaaliin tai liian kovaan suuntaan. Kova ja konservatiivinen eivät ole muuten synonyymejä. Konservatiivi ei siis välttämättä turvaa omaa valtaansa asevoimaan, kun taas kova valta määrää vastustajansa vangittavaksi. Valtiota johdettaessa pitäisi johtajien muistaa aina se, että kaikella on rajansa. Ylettömän kova komento saa aikaan sen, että ihmiset lopulta syöksyvät kadulle, kun heitä on tarpeeksi sorrettu. Ylettömän liberaali johto taas saa aikaan sen, että ihmiset alkavat lopulta kyllästyä löysään virkakuntaan, jonka tehtävä on suojella valtion kansalaisia. 

Demokratiassa ei ole koskaan täysin vapaata tahtoa. Vaan joka tapauksessa demokraattisin ja liberaalein valtio joutuu jossain vaiheessa puuttumaan ihmisen toimintaan. Me kaikki olemme sitä mieltä että valtion pitäisi tehdä enemmän esimerkiksi nettirikollisuuden kuten trollaamisen torjuntaan. Mutta siihen on vaikea vetää linjaa, missä asioihin puututaan, ja missä niiden annetaan olla. Puuttumisen tavoista sitten ei myöskään olla täysin yhtä mieltä. 

Mutta liberaaliudella on silläkin rajansa, eli pahimmillaan vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen muuttuu vähemmistön suosimiseksi. Vähemmistöllä on tietenkin oltava jonkinlainen oikeus omaan kulttuuriinsa, mutta on kuitenkin vaarana se, että vähemmistöjen oikeudet nostetaan muiden ihmisten oikeuksien yläpuolelle. Ja esimerkiksi jotkut maailmanhistorian verisimmistä diktaattoreista ovat oikeasti olleet vähemmistön edustajia. 

Esimerkiksi Saddam Hussein kuului itse sunnalaiseen vähemmistöön Irakissa, mutta hän hallitsi maataan massatuhoaseiden luoman pelotteen turvin. Vähemmistöjen oikeudet muuttuvat joskus kansankiihottajien mielessä erivapauksiksi. Eli esimerkiksi oikeus puhua saamea muutetaan tuolloin retorisesti muotoon, kaikkien on opeteltava saamea. Mikä ei varmaan ole aivan se, mitä "oikeudella puhua saamea" tarkoitetaan. Vähemmistöön kuuluminen ei kuitenkaan saa olla asia, mikä oikeuttaa tekemään rikoksia. Toki vähemmistöön kuuluva rikollinen mielellään haukkuu pidättäjiä rasisteiksi. 

Valtiossa pitää antaa kaikkien kukkien kukkia tiettyyn rajaan saakka. Mutta sitten pitää määritellä se, milloin nuo kukat ovat menneet liian pitkälle, ja niiden toimintaan pitää puuttua. 

Terra Cognitan kirjan "Kapea käytävä" mukaan demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys. Demokratia on pikemminkin kuin kapea käytävä, jossa liikutaan helposti joko anarkiaan tai autoritääriseen malliin, jossa valta liukuu sellaisten tahojen haltuun, jota suojaavat asemaansa väkivallan avulla. Tuo kapean käytävän mallin mukainen toiminta tarkoittaa sitä, että valtion on oltava jotenkin autoritäärinen, jotta se kykenee suojelemaan kansalaisiaan. Mutta sitten jos valtiosta tulee liian autoritäärinen, niin se muuttuu koneeksi, joka murskaa kansalaisensa. 

Toisaalta taas jos "antaa kaikkien kukkien kukkia vain " on se periaate jolla valtiota sekä sen viranomaistoimintaa johdetaan, niin seurauksena on se, että valtioon lipuu lopulta anarkia. Siis valtiossa pitää olla mahdollisuus olla yksilö, mutta miten sitten määritellään että mikä on liian yksilöllistä? Kun sitten taas pohditaan sitä, mikä on trollaamista, mikä uhkaamista ja mikä sananvapauden käyttöä, niin silloin tietenkin voidaan kysyä että mikä on sitten se raja, kun noihin asioihin pitää puuttua. Kapean käytävän malli on se, että jossain erityisessä tilanteessa voi valtiolla olla vähän enemmän kuin normaalisti mahdollisuuksia lipsua tavoista, jotka ovat tulleet tutuiksi ennen erityistilannetta. 

Valtiossa pitää olla säännöt, mutta samalla pitää muistaa myös yksilön vapaudet. Ja juuri yksilön vapaudet ovat asioita, joiden kanssa mennään liian pitkälle liian usein. Mikäli valtio liukuu kohti anarkiaa, niin silloin tietenkin tullaan tilanteeseen, että ihmiset alkavat vaatia järjestystä. Ja järjestyksen palauttamisen kautta on moni despootti noussut valtaan. Liian väljästi määritellyt valtuudet ovat mahdollistaneet esimerkiksi Konsuli Sullan valtaannousun Roomassa.  

Lucius Cornelius Sulla sai aikoinaan diktaattorin valtuudet lakien säätämiseen sekä järjestyksen palauttamiseen Roomaan. Koska määräystä ei oltu mitenkään erityisesti rajattu, eli esimerkiksi lain säädäntö ei pitänyt sisällään sitä, että se olisi koskenut esimerkiksi tieliikennettä, eli sitä olisiko Roomassa ollut vasemman tai oikean puoleinen liikenne mahdollisti Sullan muuttumisen despootiksi, joka on joskus rinnastettu moneen muuhun veriseen tyranniin. Juuri väljästi määritellyt lait mahdollistavat vallan anastamisen sekä hallitsemisen asevoimien tuella. 

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sen me olemme varmaan huomanneet. Kun demokratiassa sekä erityisesti parlamentarismissa pohditaan lakeja, niin tuon toiminnan tarkoitus on se, että kaikkia ihmisiä huomioidaan kun lakeja säädetään. Demokratian ongelmana on että tuo pohdinta saa sen näyttämään tehottomalta. Diktaattorit voivat säätää lakeja nopeammin kuin mikään parlamentti. Ja siksi diktaattoreita ihaillaan. Diktatuuri sekä kovan luokan rikoslaki varmasti saavat aikaan sen, että joku kokee diktatuurin antavan itselleen oikeutuksen mihin tahansa. 

Kaupungistumisen sietämätön keveys

Kaupungistuminen on asia, mikä taas kerran on pinnalla. Tai siis sen ainakin pitäisi olla pinnalla. Nimittäin kaupunkien kehittyminen mikä tarkoittaa esimerkiksi suuria ostos komplekseja merkitsee toisaalta sitä, että palvelut tulevat lähelle toisia ihmisiä. Mutta samalla tuo palvelujen keskittyminen merkitsee sitä, että asutus keskittyy palvelujen ympäristöön. Tuo kehitys on näkyvissä esimerkiksi Espoossa, jossa palvelut ovat alkaneet keskittyä noin viiteen kohteeseen, jotka ovat erityisesti juna- ja metrolinjojen ympäristössä. Se että palvelut keskittyvät tiettyihin kohtiin kaupungissa tekee noista kohteista kasvukeskuksia, mutta se saattaa aiheuttaa sitä, että kaupungin haja-asutusalueet alkavat autioitua. HS kirjoitti asiasta jutun nimeltään Espoon paras paikka, mutta se on maksumuurin takana. 

Tuo juttu käsitteli palveluiden keskittymistä. Ja jos Espoossa käy, niin varmasti jokainen huomaa noiden alueiden korkeat talot. Talojen korkeuden kasvaminen johtuu siitä, että maa-alueet ovat kallistuneet. Tuolloin kannattaa rakentaa korkeita taloja, koska se tekee maa-alasta asukasta tai kerrosneliötä kohden halvempia. Eli 2000 neliömetrin talo kannattaa rakentaa mahdollisimman moneen kerrokseen, koska sillä tavalla saadaan tuon talon viemä pinta-ala mahdollisimman pieneksi. Mikä tekee rakentamisesta sitä kautta halvempaa, mutta toki korkean talon rakentaminen maksaa toisella tavalla. 

Mutta sitten kun ajatellaan sitä, että ihmiset alkavat asua ja tehdä työtä mahdollisesti muutaman sadan metrin säteellä. Tai ehkä etätyö tulee yleistymään, ja ihmiset varmaan haluavat palvelut sinne, missä he oleskelevat suurimman osan ajasta. Tuo vähentää ihmisten liikkumista. Se että kaupungistuminen tuo eteen kahdenlaista asutuksen kasautumista eli kaupungit itse vetävät ihmisiä kokonaisuutena, mutta samalla myös kaupungeissa tapahtuu kaupungin sisäistä keskittymistä. Jos osa kaupungin alueesta autioituu, niin noista alueista voi muodostua poliisia työllistävää seutua. Koska jos esimerkiksi Espoon pohjoisosista ei ole kovin pitkä matka kaupungin keskukseen. Ja autiot seudut houkuttelevat erilaisia epäsosiaalisia ihmisiä. Eli autioituneista taloista voi tulla paikkoja, joissa jengit kokoontuvat. 

Mutta kaupunkien kasvaminen tietenkin vaikuttaa myös esimerkiksi maaseudun suhteeseen kaupunkeihin. Kun ihmiset asuvat koko elämänsä kaupungissa, niin he eivät ehkä edes ole oikeasti käyneet maaseudulla. Nämä ehkä toisen tai kolmannen sukupolven kaupunkilaiset saattava olla kaupungissa syntyneiden ja kasvaneiden ihmisten jälkeläisiä, jotka eivät ehkä ole edes käyneet maalla. Heillä saattaa olla sukulaisia jossain muussa kunnassa, mutta nuo sukulaiset ovat jääneet etäisiksi. 

Eli tämä aiheuttaa segregaatiota missä kaupungeissa elävät ihmiset ovat entistä enemmän erossa maaseudusta. Uskoisin että Suomessa on tällä hetkellä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet elävää lehmää. Joten näin valtava ero kaupungilla sekä maaseudulla on. Kaupunki asutuksen keskittyminen tietenkin vaikuttaa esimerkiksi julkiseen liikenteeseen. Tuolloin metro saattaa olla aivan tupaten täynnä, kun ihmiset lähtevät töihin. Mutta sitten juna kulkee tyhjänä, kunnes ihmiset pääsevät kotiin töistä. 

Kaupunkien keskustojen autioituminen on myös asia mihin pitää kiinnittää huomiota. Helsingin keskustassa oli ennen loistava kauppapaikka, koska ihmiset vaihtoivat siellä kulkuvälineitä. Paikallisliikenteestä vaihdettiin seutuliikenteeseen. Ja tuolloin ihmiset kävivät ostoksilla tuon vaihdon aikana. Mutta nykyään metro vie ihmiset tuon keskustan ohitse. Ihmiset eivät enää pysähdy “luonnollisesti” tuossa paikassa. Eli kaupunkien keskustan autioituminen tapahtuu usein kahdessa vaiheessa. Ensin asunnot muuttuvat toimistotiloiksi, ja sitten kun jostain tarjotaan parempaa sekä halvempaa tilaa, niin seuraukset ovat sitten siinä, että kaupunkien keskustat autioituvat.

 Kun toimisto- ja muut liiketilat autioituvat, niin silloin toimistojen vuokrat kohoavat pilviin. Syy liiketilojen autioitumiseen ovat esimerkiksi se, että noita taloja ei ehkä ole koskaan suunniteltu toimistoiksi. Sen takia niiden käytävät ovat kapeat. Samoin ilmanvaihto sekä nettiratkaisut vaativat joskus hyvinkin paljon investointeja. 

Ihmiset sekä työpaikat pakkautuvat hypermarkettien kaltaisten ostosparatiisien läheisyyteen. Ostosparatiisien yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen kohoavat toimistohotellit houkuttelevat käyttäjiä palveluilla sekä huippu moderneilla toimitiloilla. Eli noista tiloista löytyy ainakin ravintoloita, joissa voi käydä ruoka ja jopa kahvitunneilla virkistäytymässä. Samoin yleistyvä etätyö varmasti vie ihmisiä toimistoilta. Ja tuloksena on kaupunkien keskustojen autioituminen. Vaikka etätyö on kohdannut vastustusta, niin se tulee yleistymään. 

Kiinan tiedustelun ongelmallinen suhde Triadiin eli kiinalaisten mafiaan.

Kiinan ja muiden vihamielisten toimijoiden harjoittama tiedustelu on erittäin ongelmallinen asia. Monissa maissa jotka suhtautuvat jostain syystä vihamielisesti on valtiolla erityinen symbioottinen suhde esimerkiksi organisoituun rikollisuuteen. Tuolloin voidaan sanoa että noiden maiden tiedustelu- ja muut vakoilua harjoittavat viranomaiset voivat harjoittaa toimintaansa myös esimerkiksi organisoituun rikollisuuteen kuuluvien “alihankkijoiden” kautta, jotka eivät ehkä ole tuon maan kansalaisia, tai heillä ei ole mitään näkyvää yhteyttä näihin järjestöihin.

Siis voi olla niin, että kaikkien länsimaihin vihamielisesti suhtautuvien maiden kuten Venäjän, Pohjois-Korean ja Kiinan viranomaiset eivät puutu Triadien toimintaan, jos ne eivät kauppaa esimerkiksi huumeita noissa maissa. Samalla Triad voi tietenkin kaupata huumeita tai aseita, joita se saa vaikkapa Pohjois-Koreasta. Ja sitten toimittaa vaikkapa teknologiaa tuohon maahan. 

Siis tietävätkö Kiinan poliisi ja muut viranomaiset tuosta mahdollisesta yhteistoiminnasta? Se että oletamme että Pohjois-korean viranomaiset käyttävät Triadia länsimaisen valuutan ja teknologian hankkimiseen ei riitä siihen, että voimme todistaa Kiinan viranomaisten olevan tietoisia tuosta toiminnasta. Mutta toisaalta jos nuo kaupattavat huumeet hankitaan Pohjois-Koreasta, niin se pitää kiinalaiset puhtaana. Ja Kim Jong-Unin tiedetään parantaneen maansa taloutta huumekaupan avulla. 

Esimerkiksi Kiinan viranomaiset voivat käyttää Triadia eli kiinalaisten mafiaa yhteistoiminta henkilöiden rekrytointiin melkein mistä päin maailmaa hyvänsä. Triad on rikollisjärjestö, johon kuuluu melko paljon jäseniä. Tuo organisaatio on 2300 vuotta vanha, ja aivan samalla tavalla kuin monet muutkin organisoidun rikollisuuden organisaatiot on Triad aloittanut toimintansa suojelemalla tavallisia ihmisiä sotalordien mielivallalta. Mutta nykyään tuo järjestö on periaatteessa samanlainen kuin mafia. Alussa sen toiminta on ollut periaatteessa aivan moraalista, mutta sitten se on muuttunut kovan luokan toimijaksi monen maan alamaailmassa. Triad ei siis ole periaatteessa mikään yksi organisaatio. Vaan joukko yhteistoimintaa tekeviä järjestöjä, jotka parittava prostituoituja joita värvätään huumeiden salakuljetukseen, kauppaavat aseita, huumeita, sekä hoitavat rahanpesua. 

Eli se kauppaa kaikkea mikä on rikollista. Triad on siis periaatteessa rikollinen järjestö, mutta samalla sen toimintaa ilmeisesti katsotaan läpi sormien, jos sen periaatteet käyvät yksiin Kiinan Kansantasavallan periaatteiden kanssa. Vaikka johonkin Triadin jengeistä kuuluu jokin tietty määrä jäseniä, niin nuo jäsenet saattavat asua ympäri maailmaa. Ja itseasiassa nuo jäsenet saattavat operoida omia jengejä, joiden toiminta saattaa näyttää hyvinkin itsenäiseltä. Tämän näkemyksen mukaan vain noiden jengien pomot muodostavat kansainvälisen rikollisuuden eliitti-järjestön, jota pidetään jopa Mafiaa voimakkaampana. Siis tässä tekstissä Mafia tarkoittaa kaikkia mafia-jengejä, kuten La Cosa Nostraa ja ’Ndranghetaa. Triadiin soluttautuminen on vaikeampaa kuin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin jengeihin, koska soluttautujan pitää osata kiinaa. 

Syy miksi Triad on levittäytynyt niin laajalle johtuu siitä, että kun Hongkong liittyi Kiinaan vuonna 1997. Ennen tuota Triad oli erittäin voimakas nimenomaan Hongkongin Kowloonin kaupunginosassa. Kun Kiina otti entisen Britannian siirtomaan hallintaansa niin jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä muutti ulkomaille. Ja osa noista ihmisistä oli Triadin jäseniä. Heidän kauttaa Triad sai muodostettua yhteyksiä länsimaisiin jengeihin. Ja ongelmia tulee siitä, että Triad on oikeastaan kaksiteräinen miekka. Sen kautta Kiinan viranomaiset voisivat suoraan värvätä avustajia tuon järjestön kautta. Venäjän tiedustelun tiedetään ottaneen yhteyttä esimerkiksi päihderiippuvaisiin, jotta he tekisivät sabotaasia Venäjän laskuun. Joten Kiinan tiedustelu saattaa yrittää samaa. Samoin Triadin jäseniä on ilmeisesti myös pidätetty, joten heitä voidaan käyttää panttivankeina kun kiinalaisia kiristetään yhteistoimintaan. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Illicit_activities_of_North_Korea

https://en.wikipedia.org/wiki/Mafia

https://en.wikipedia.org/wiki/'Ndrangheta

https://en.wikipedia.org/wiki/Triad_(organized_crime)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mafia

https://fi.wikipedia.org/wiki/%E2%80%99Ndrangheta

Voidaanko Putin saattaa vastuuseen teoistaan?

USAa johtaa tällä hetkellä mies joka nimittää Kanadaa 51. osavaltioksi sekä vaatii Grönlantia USAn omistukseen. Tuon miehen toiminta on monien mielestä täysin käsittämätöntä. Mutta toisaalta se saattaa luoda pohjan uudenlaiselle Euroopan valtioiden sekä mahdollisesti myös USAn väliselle kumppanuudelle. Se mitä tämä USAn ja NATOn Euroopan puoleisen alueen välinen kumppanuus on ollut, on antanut Trumpille ja USAn hallitukselle mahdollisuuden kiristää Eurooppaa. Ja meidän pitää myöntää se, että olemme ajaneet itsemme tilanteeseen, jossa olemme sotilaallisesti riippuvaisia USAn hyvästä tahdosta. 

Joten meillä on tietenkin yksi tie jota meidän pitää lähteä seuraamaan, ja se on se, että Euroopan pitää johdonmukaisesti pyrkiä siihen, että me kohottamme itse omaa puolustustamme, siten että se ei ole enää täysin sidottu USAan. Eli jos voimme kehittää teknologiaa joka ei ole riippuvainen USAn presidentin tahdosta, niin se on tie kohti tasa-arvoisempaa suhdetta. Toisin sanoen meidän pitää ryhtyä sanoista tekoihin. Eikä siis lähteä rakentelemaan tilannetta siten, että otamme askeleen tai kaksi eteen, ja sitten taas palaamme lähtökuoppiin. 

Me olemme itse antaneet Trumpille aseet, joilla hän voi meitä kiristää. Ja toki Venäjä tietää tämänkin asian. Venäjä taas kiristää USAa ja muuta maailmaa megatonniluokan ydinaseilla. Me emme saa arvioida Putinia samalla tavalla kuin olemme tottuneet arvioimaan länsimaisia johtajia. Meidän pitää ymmärtää että Putin on erittäin hyvä peluri, ja hän on käyttänyt voimaa pysyäkseen vallassa. Joten mikä estää häntä myös käyttämästä ydinaseita valtansa pönkittämiseen. 

Me olemme uskoneet USAn voivan suojata meitä. Mutta kuten tiedämme, niin kaikella on hintansa. Ja jos Venäjän johto päättää käyttää ydinaseita, niin tuo hinta on hirvittävä. Ja yksi vakuutus mikä pitää Putinin vallassa sekä saa aikaan sen, että Ukraina on joutunut taistelemaan toinen käsi selän takana, eli aseiden käyttöä on rajoitettu Ukrainan rajan sisään on juuri pelko, että mikäli Venäjä kärsii liian suuria tappioita tai se on muuten häviämässä sotaa, niin silloin se käyttää ydinaseitaan. Samoin Putin on koettu lännessä miehenä joka tasapainottaa politiikkaa. 

Se tarkoittaa sitä, että lännessä on pelätty Putinin vaihtuvan vielä radikaalimpaan tyranniin, joka saattaa käyttää ydinaseita. Ja Venäjän sisäistä sekasortoa on pelätty koska sen ydinaseiden pelätään joutuvan vääriin käsiin. Joten sen takia Putinia on siedetty vallan kahvassa. Mutta me tiedämme, että nurkkaan joutuessaan Putin saattaa päätyä epätoivoiseen ratkaisuun ja laukaista noita aseita joko ulkomaita tai omaa kansaansa vastaan. Eli kuten tiedämme, niin ydinaseet ovat sekä miekka että kilpi. Niiden takana voivat piileksiä sekä hyökkääjät sekä puolustajat. Ne on tarkoitettu viimeiseksi keinoksi poistaa hyökkääjiä, ja niitä on pidetty lähinnä ennalta-ehkäisevinä aseina. Eli on uskottu ettei noita aseita käytetä, koska niiden antama pelote on niin kova, että vihollinen ei sen takia hyökkää. 

Mutta samalla unohdetaan että diktaattorit eivät ajattele asioista samalla tavalla kuin me muut. Joten emme voi täysin luottaa siihen, että esimerkiksi Venäjän johto ajattelee asioista samalla tavalla. He uskovat että jokaisen ihmisen ensisijainen tarkoitus on palvella valtiotaan, joka on täysin erehtymätön. Jos valtion johto joutuu nurkkaan, niin se voi käyttää myös ydinaseita. Ja Putin on tätä ennen käyttänyt silmitöntä poliisiväkivaltaa tukahduttaakseen toisinajattelijoiden mielenosoituksia. Joten mikä estää häntä laukaisemasta ydinaseita, jos hän katsoo ettei hän pääse muuten pakoon jostain tilanteesta? Putin saattaa pelätä nimittäin että hän joutuu esimerkiksi vihaisen väkijoukon käsiin, jos tilanne karkaa käsistä Moskovassa tai siellä missä hän sattuu milloinkin olemaan. 

Mutta sitten Venäjän tekemiin sotarikoksiin ja niiden tutkintaan. 

Päivän ykkösuutinen on se, että Trump aikoo irrottaa USA Venäjän sotarikoksia tutkivasta ryhmästä. USAn irrottaminen Venäjän sotarikoksia tutkivasta ryhmästä on tietenkin ikävä asia. Se mikä sitten tekee tuosta asiasta vaikean olisi se, että USA olisi loistava turvallisuuden takaaja näissäkin asioissa. Mutta ehkä Trump ajattelee tai muistelee sitä, kuinka media tai Euroopan NATO-kriittinen siipi on kohdellut sen omia miehiä, jotka ovat ampuneet esimerkiksi Talibania lennokeista. 

No, ehkä Trumpin toimintaan liittyy halu lopettaa sota, ja ehkä hän on toivonut Venäjän tulevan lähemmäksi länttä bunkkeristaan, jotta keskusteluyhteys voidaan muodostaa. Mutta sitten meidän pitää huomioida se, että Putinin saaminen kansainvälisen oikeuden eteen ei ole ehkä aivan realistinen ajatus. Tuo kansainvälinen pidätysmääräys on tietenkin upea symbolinen ele. Mutta Putinia ei ole niin helppo pidättää, kuin me toivoisimme. 

Me emme ole saaneet myöskään Israelin pääministeri Netanjahua ja hänen kollegoitaan kansainvälisen oikeuden eteen. Ja uskoisin että Putin on paljon autoritarisempi kuin Netanjahu. Ja Putinilla on megatonni-kaupalla ydinaseita joilla hän voi kiristää länttä. Ja aina kun noita aseita on varastossa, niin on olemassa mahdollisuus että niitä käytetään. Se että me tiedämme ettei Putin ole samanlainen johtaja kuin se, mihin olemme lännessä tottuneet saa aikaan pelkoa myös ydínaseiden käytöstä. Siis pidättäjien pitäisi olla Venäjän viranomaiset, jotta Putinin ydinaseiden käyttöoikeus voidaan mitätöidä, mutta noita pidättäjiä on niin vaikea löytää. Joten ehkä Putinin pidättäminen ei ole niin helppoa kuin me haluaisimme sen olevan. 

Se että Trump haluaa rauhaa Ukrainaan varmaan on yhtenäinen kaikkien muiden toimijoiden kanssa. Mutta se mikä hinta rauhasta pitää maksaa on sitten asia, joka sitten jakaa mielipiteitä. Jos Ukrainaan saadaan rauha, jossa Venäjä sanelee ehtonsa kuten se haluaa, niin silloin edessä ovat ikävät ajat monille Euroopan maista. 

Eli alueiden luovutukset Venäjälle saattavat kannustaa Putinia tai hänen mahdollisia seuraajiaan toimimaan samalla tavalla kuin Ukrainassa jossain muualla. Trump ei varmaan aivan hyvää hyvyyttään lahjoittele aseita Ukrainaan, mutta myös hänen edeltäjällään saattoi olla niin sanotusti "oma lehmä ojassa", kun hän lähti antamaan aseita Venäjän viholliselle. Se mistä syystä aseita annetaan on tietenkin niiden saajan kannalta aivan sama. Mutta kuten tiedämme, maailmanpolitiikan turbulenssi on tällä hetkellä voimakkaampaa kuin aikoihin.