Rooman valtakunnan nousu, uho ja tuho, eli tarina siitä, kuinka päätökset jotka näyttivät aluksi hyviltä muuttuivat myöhemmin huonoiksi tuhosivat Rooman valtakunnan.
Sanotaan että Rooman valtakunnan uho aiheutti tuon valtakunnan tuhon. Eli sodat olivat Rooman valtakunnan olemassaolon ehto. Ulkoisten vihollisten avulla voitiin huomio kääntää pois Rooman valtakunnan sisäisistä ongelmista sekä epätasa-arvosta. Samoin jatkuvat sodat tarjosivat tilaisuuden hankkiutua eroon Rooman keisarin vihollisista. Murhat voitiin selittää sillä, että vihollinen on tappanut esimerkiksi henkilön, joka on arvostellut keisaria. Sanotaan että visigoottien kuningas Alarik tuhosi Rooman vuonna 410. Tuolloin unohdetaan se, että tuo visigoottien hyökkäys Roomaan oli vain piste sille ketjulle, joka alkoi vuonna 9 Teutoburgista, tai jonka alku on jossain Rooman historiassa. Yksi tietty asia ei aiheuttanut sitä, että Rooma tuhoutui.
Vaan Rooman tuho oli seurausta useista erilaisista asioista, jotka alkuun olivat oikeita, mutta sitten ne muuttuivat vääriksi. Kun Rooman keisarin paikka muuttui perinnölliseksi, niin se avasi Rooman korkeimman viran ihmisille, jotka saattoivat olla esimerkiksi kehitysvammaisia. Samoin se että Roomassa mies peri myös isänsä viran automaattisesti sai aikaan sen, että esimerkiksi lukutaidottomia saattoi päästä hyvinkin korkeisiin virkoihin. Eli miksi kukaan viitsi kuunnella jotain filosofioita, kun ilman niitäkin saattoi päästä keisariksi. Samoin esimerkiksi orjat saattoivat istua myös luennoilla roomalaisten sijasta.
Kun keisari Augustus Teutoburgin taistelun jälkeen erotti omat germaanihenkivartijansa, niin hän tietenkin korvasi heidät roomalaisilla. Mutta samalla hän aiheutti tilanteen, että keisari sai vain sitä tietoa, mitä hänelle haluttiin antaa. Ja henkivartijoita alettiin valita korkeimmista aatelissuvuista. Se miksi keisarin henkivartijat olivat germaaneja johtui siitä, että germaani ei voinut vaatia Rooman keisarin kruunua itselleen. Kun viereen tuli miehiä, jotka saattoivat vaatia itselleen keisarin virkaa, niin silloin tietenkin kynnys esimerkiksi murhata keisari laski. Perinnöllinen keisarin virka taas takasi sen haltijalle sopivan määrän liehittelijöitä heti syntymästä lähtien. Ja kuten me varmaan tiedämme, niin voittamaan oppii vain häviämisen kautta.
Eli jokaisessa pelissä pitää pelata ensimmäinen ottelu. Jos vastassa on vain ihmisiä, jotka häviävät tahallaan, niin silloin ei pelaaja pysty kehittymään tai kehittämään taktiikkaansa. Ja se on sitten myöhemmin osoittautunut tuhoisaksi. Tuolloin tulee mieleen nyrkkeilijä, jonka kaikki harjoitusvastustajat ovat hävinneet tahallaan. Ja sitten kun eteen tulee oikea ottelu, niin tulos on tuon äsken niin voittoisan miehen kohdalla se, että hänet tyrmätään ensimmäisessä erässä. Eli tuolloin omat taidot näytetään vasta kun sillä on merkitystä.
Sanotaan että yksi viimeisistä teoista oli se, kun keisari Honorius antoi pidättää ja surmata taitavimman sotapäällikkönsä Stilichon ja hänen poikansa. Väitetään että Honorius uskoi huhuja, joiden mukaan Stilicho olisi juoninut häntä vastaan. Toisten mielestä Honorius surmasi Stilichon siksi, että keisari oli tälle kateellinen. Eli hän koki Strichon olevan kilpailija itselleen. Se että hän surmasi parhaan miehensä tietenkin söi ihmisten luottamusta Rooman johtoon. Ja sen takia erityisesti sotilaiden päätä alkoi vaivata epävarmuus. Eli mitä jos heidät pidätetään ja surmataan jonkun huhun perusteella.
"Länsi-Rooman tuho olisi ehkä ollut vältettävissä, mikäli keisari Honorius ei vuonna 408 olisi antanut teloittaa valtakunnan taitavinta kenraalia Flavius Stilichoa. Stilicho oli itsekin puoliksi germaani, ja hän oli saavuttanut useita voittoja Rooman valtakuntaa uhanneista germaaneista." (Historia.fi, Rooman tuho vaikutti koko Eurooppaan)
"Kun visigoottien kuningas Alarik vuonna 401 oli marssinut joukkoineen kohti Roomaa, Stilicho oli pysäyttänyt hänen etenemisensä. Vuonna 408 Stilicho onnistui taivuttelemaan Alarikin liittoutumaan Rooman kanssa, ja pahin vaara näytti olevan ohi."(Historia.fi, Rooman tuho vaikutti koko Eurooppaan)
Liittolaisuus synnytti kuitenkin huhuja siitä, että Stilicho juoni vallankaappausta. Keisari Honorius uskoi huhuihin ja antoi vangita ja teloittaa Stilichon. Kaksi vuotta myöhemmin Alarik hyökkäsi sotureineen Roomaan." (Historia.fi, Rooman tuho vaikutti koko Eurooppaan)
Rooman valtakunnan yhdisti ulkoinen vihollinen nimeltään Karthago, jonka legendaarinen sotapäällikkö pakotti silloiset Italian alueen kaupunkivaltiot yhdistämään voimansa Karthagoa vastaan. Kun Karthagon sotapäällikkö Hannibal Barka toi norsunsa Italiaan halki vuoriston, niin Rooma ja sen liittolaiset eivät olleet valmistautuneet tuohon iskuun. Roomassa ilmeisesti oltiin ajateltu niin, että Hannibal yrittää maihinnousua Sisiliassa tai Italian saappaan eteläosassa, jolloin Roomalla olisi aikaa varustautua tai sitten muut olisivat lyöneet tuon vihollisen.
Tuolloin noin vuoden 200 eKr. tienoilla ei asevoimilla ollut satelliitteja tai muitakaan nykyaikaisia varusteita, joten sen takia sodankäynti oli verkkaisempaa kuin nykyään, ja armeijat saattoivat liikkua pitkän matkaa vastustajan puolella ilman, että esimerkiksi keisari tai kuningas sai sitä tietoonsa. Rooman talous perustui pitkälti sotaan. Eli Rooma keräsi varoja ympäröiviltä kansoilta valloittamalla niiden alueita. Tuolloin sitten ihmiset vietiin orjiksi, ja kulta päätyi keisarin taskuun.
Rooman yhteiskuntaa käsittelevissä teksteissä puhutaan usein kolmesta yhteiskuntaluokasta. Eli pääluokat olivat aateliset, tavalliset ihmiset ja orjat. Ylimmän aatelin eli patriisiaatelin muodostivat Rooman vanhimmat suvut. Ja seuraavan portaan myöhemmin varallisuutensa hankkineet henkilö sekä suvut. Mutta kuten varmaan tiedätte, niin Rooman yhteiskuntaan kuului kymmeniä tai ehkä jopa satoja yhteiskuntien alaluokkia, ja yksi luokista, joita ei koskaan oikeastaan virallistettu olivat ritarit.
"Antiikin Roomassa ritari tarkoitti alun perin ratsupalvelusta suorittavaa kansalaista. Heitä oli kahdenlaisia: valtion kustantamalla hevosella ratsastavia (equites equo publico) ja itse hankkimallaan hevosella ratsastavia (equites equo privato). Vähitellen ritarit erottuivat omaksi säädykseen, jolla oli erityisiä oikeuksia. Ritarisäätyyn pääsivät myöhemmin myös muut kuin sotilaat, esimerkiksi varakkaat maanomistajat, puhujat ja oppineet". (Wikipedia, Ritari).
Ja kuten arvaatte, niin lopulta kaikkien roomalaisten piti päästä ritareiksi. Eli he hankkivat hevoset mikä takasi mukavamman asepalveluksen kuin jalkaväkimies joutui juoksemaan upseerin perässä.
Kun Rooman joukot hävisivät Teutoburgin taistelussa, niin tuo tappio tuhosi Rooman legioonien maineen voittamattomina joukkoina, joita ei kannattanut vastustaa. Toki tappio oli muutenkin suuri, mutta se kohdistui niihin miehiin, joista piti kouluttaa legioonien johtajia. Samoin mukana oli paljon nimekkäiden perheiden poikia, jotka olivat hankkimassa mainetta tulevaa poliittista uraansa varten. Teutoburgin metsä osoittautui paikaksi, jossa Rooman taktiikka ei yksinkertaisesti toiminut. Ja seurauksena oli katastrofi.
"Sotapäällikkö Stilicho ja hänen poikansa murhattiin keisari Honoriuksen käskystä vuonna 408." (Historia.fi, Rooman tuho vaikutti koko Eurooppaan)
"Ikääntyvä Augustus oli surun murtama saatuaan kuulla hirvittävästä tappiosta. Hänen kerrotaan valittaneen: ”Varus, Varus, anna takaisin legioonani!” Rooma menetti kaikki Reinin itäpuolella olleet alueensa, ja Varuksesta tehtiin Augustuksen epäonnistuneen Germania-politiikan syntipukki. Taistelussa tuhoutuneiden legioonien numeroita ei enää koskaan käytetty. Keisari Augustus ymmärsi tappion laajemmat seuraukset: Rooma olisi suojaton, jos germaanit lähtisivät etenemään kohti pääkaupunkia. Germania-hankkeeseen uhratut varat olivat menneet hukkaan. Lisäksi keisari erotti kaikki germaanista syntyperää olevat henkivartijansa ja karkotti heidät valtakunnastaan. Uusia legioonia värvättiin ja maa oli lähes poikkeustilassa." (Wikipedia, Publius Quinctilius Varus)
Ja juuri Teutoburgin taistelu ilmeisesti kannusti myös muita kansoja vastustamaan Roomaa. Samoin roomalaisten ankaruus vastustajiaan kohtaan aiheutti vihaa sekä samalla myös voimisti vastarintaa. Eli vastustajat taistelivat loppuun saakka, koska heitä odotti joko kuolema roomalaisten miekoista, tai sitten esimerkiksi elävältä polttaminen. Ja juuri tämä asia sai esimerkiksi Masadan linnoituksen väen surmaamaan itsensä. Kun Rooma ei sitten esimerkiksi Attilan valloitettua Rooman antanut edelleenkään muille kuin omalle eliitilleen oikeutta päättää Rooman asioista, niin liittolaiset vetivät tuen pois.
Eli äänioikeus Rooman senaatissa oli vain rikkaimmilla roomalaisilla. Samoin senaatti alkoi ikään kuin erkaantua kansasta. Roomassa oli periaatteessa yleinen asevelvollisuus. Yksi tuon asevelvollisuuden tarkoituksista oli se, että senaatti saisi tietoa myös kansan tarpeista. Mutta sitten alkoivat Rooman yhteiskuntaluokat, eli työläiset, ritarit sekä senaattorit segregoitua eli eristäytyä toisistaan. He alkoivat palvella myös omissa osastoissaan, ja juuri ritari-luokasta tuli ikään kuin välittäjä, joka välitti tietoa senaatille. Ja lopulta kävi niin, että senaatille kerrottiin asioita niin, että kertoja itse esitti itsensä parhaassa mahdollisessa valossa. Keisarivalta perustettiin selvittelemään senaatin ongelmia, mutta sitten valta vain keskittyi Julius Caesarin ja hänen ottopoikansa Octavianuksen, eli Augustuksen käsiin.
Teutoburgin tappio sattui juuri Augustuksen ollessa vallassa, ja se oli omiaan heikentämään ihmisten luottamusta Rooman hallintoon. Teutoburgissa kuoli myös monia nimekkäiden perheiden jäseniä, mikä aiheutti vihaa keisaria kohtaan. Tuetoburgin taistelussa johtajana toimi Varus-niminen päällikkö. Se mikä sitten aiheutti närästystä oli se, että Augustus ei itse johtanut valloitusretkeään. Aluksi se että Varus johti pelasti Augustuksen, joka saattoi syyttää Varusta kaikesta. Mutta sitten myöhemmin alettiin kysellä, että "miksi keisari antoi alaistensa johtaa, eikä itse vaivautunut lähtemään mukaan?".
Augustus korotti itsensä jumalaksi, mutta samalla ihmiset huomasivat, ettei hän kyennyt pelastamaan legiooniaan. Myöhemmin sodat sekä sisäiset levottomuudet saivat aikaan sen, että Rooman valtakunta romahti. Koska Rooman keisari saattoi suoraan katkaista pään, jos hän ei pitänyt jostain henkilöstä, niin hänelle ei enää uskallettu kertoa asioita, joita hänen olisi pitänyt tietää. Rooman legioonien tappio Attilaa vastaan johtui siitä, että legioonat eivät koskaan muuttaneet taistelutapaansa.
Eli Attila kykeni suoraan ennakoimaan legioonien toiminnan. Attilan nopeat voitot saivat aikaan sen, että Rooma menetti luotettavuuttaan. Liittolaiset hylkäsivät tuon valtion siksi, että se ei kyennyt enää suojelemaan niitä. Samasta syystä myös aikoinaan Peloponnessolais-sodissa Ateena hävisi Spartalle. Ateenan ongelma oli se, että se ei puolustanut liittolaisiaan. Kun valtiot lähtevät liittoon toisen valtion kanssa, niin ne odottavat täysin oikeutetusti myös saavansa vastiketta siitä, että ne lähettävät poikiaan toisen valtion sotiin. Sparta sen sijaan puolusti liittolaisiaan sekä samalla yritti ainakin välittää niiden välisiä kiistoja, mikä tietenkin nosti Spartan suosiota.
Kun puhutaan sitten esimerkiksi Länsi- ja Itä- Rooman tuhosta, niin Itä-Rooma eli Bysantti oli olemassa vielä tuhat vuotta Länsi-Rooman jälkeen. Mutta Itä-Rooman tuhon aiheutti jatkuva sotiminen Persian kanssa. Tuolloin kaksi aikansa supervaltaa olivat jatkuvasti sodassa. Kun molemmat suurvallat olivat heikentyneet, niin ulkopuolelta tuleva voima saattoi voittaa molemmat suurvallat helposti. Toki esimerkiksi roomalaisten tapa siirtää töitään orjille sai aikaan sen, että roomalaiset eivät enää osanneet tehdä itse mitään. Mukava elämä tuhosi lopulta kaiken. Kun esimerkiksi legioonien päälliköt valittiin sen perusteella, kenellä oli suurin varallisuus, ja ritarit siirsivät tehtävänsä suoraan alemmille yhteiskuntaluokille.
https://historianet.fi/sivilisaatiot/rooman-valtakunta/rooman-tuho-vaikutti-koko-eurooppaan
https://maestrovirtuale.com/fi/Roomalaisen-yhteiskunnan-luokat-ja-niiden-p%C3%A4%C3%A4piirteet/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Attila
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannibal
https://fi.wikipedia.org/wiki/Publius_Quinctilius_Varus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teutoburgin_taistelu














